Milloin asuntojen hinnat lähtevät uudelleen nousuun? – Asiantuntijat näkevät jo ennusmerkit
Pian voi olla otollinen aika iskeä asuntoon kiinni, sillä ainakin pari asiaa viittaa siihen, että hintojen nousu on edessä vääjäämättömästi.
Ensi vuonna valmistuu runsaasti aloitettuja kohteita, mutta sen jälkeen rakentamisen tahti hiljenee. Kuva: Kari SalonenAsuntojen hintojen lasku antaa tilaisuuksia ensiasunnon ja sijoitusasuntojen ostajille. Voittaja ovat sama kuin osakekaupassa: ken osaa ostaa halvalla ja myydä kalliilla.
Hintojen heilahtelu on voimakkainta pääkaupunkiseudulla, jossa 1990-luvun pankkikriisin aikana hinnat halpenivat jopa 50 prosenttia. Samanlaiseen alennusmyyntiin ei tarvinnut mennä yleensä esimerkiksi alle 10 000 asukkaan kunnissa.
Suurimmissa kasvukeskuksissa hintoihin tulee helposti kuplaa matalien korkojen ja noususuhdanteiden aikoina.
Muutama asia kuitenkin erottaa meidät 1990-luvun tilanteesta. Ensinnäkin työttömyysaaltoa ei ole näkyvissä vaan päinvastoin työvoimapulaa.
Ruotsissa asuntojen hinnat ovat tulleet tuntuvasti alaspäin, mutta Suomen ja Ruotsin vertaaminen hankalaa.
”Siinä missä suomalaisille on tärkeää maksaa laina pois, ruotsalaiset ovat tavallaan vuokralla omassa asunnossaan”, toteaa salkunhoitaja Timo Vertala HCP:n kiinteistörahastosta.
Ruotsissa on otettu halvoilla koroilla paljon lainaa eikä juuri lyhennetty sitä. Tämä toimii, kun hinnat vain nousevat ja myydessä voi kuitata arvonnousun.
”Nyt kasvavat lainanhoitokulut laskevat asuntojen arvoa, ja loppujen lopuksi velkaa voi olla enemmän kuin asunnolla on arvoa.”
Suomi ja Ruotsi ovat monessa asiassa lähellä toisinaan, mutta asuntomarkkinat eroavat suuresti.
Ruotsissa asuntoihin keskittyvät, pörssissä noteerattavat sijoitusyhtiöt ovat menneet alamäkeä, ja laskua on nähty jopa 50 prosenttia. Se on omalta osaltaan nakertanut ihmisten luottoa asuntojen arvoihin tulevaisuudessa.
Rahastonhoitaja Juho Santaharju S-Pankista näkee, että siinäkin asiassa Ruotsin kehitystä on vaikea verrata Suomeen.
Ensinnäkin Suomen ”nousu” on kuin tylsä viiva, kun sitä vertaa muiden Pohjoismaiden pääkaupunkien asuntomarkkinoiden hintakehitykseen. Meillä ei siis ole samanlaista kuplaa kuin naapurimaissa.
Lisäksi asuntoihin keskittyvät sijoitusyhtiöt toimivat Ruotsissa enimmäkseen joukkovelkakirjoilla, eivät pankkilainalla.
Santaharju pitää todennäköisenä, että parin vuoden päästä suurissa keskuksissa nähdään taas nousevat hinnat.
”Vielä ensi vuonna tulee asuntomarkkinoille uudistuotantoa, kun aiemmin aloitetut kohteet valmistuvat. Rakennusluvat ja -aloitukset ovat kuitenkin kääntyneet laskuun. Niinpä vuonna 2024 tullaan tilanteeseen, että kolmessa suurimmassa kasvukeskuksessa on entistä vähemmän tarjontaa.”
Hän uskoo, että yhtälö alkaa toimia hintoja nostavasti, jos talous ei sakkaa pahasti.
LähiTapiolan yksityistalouden ekonomisti Hannu Nummiaro on samaa mieltä. Korona-aikana intouduttiin rakentamaan liikaa, ja nyt podetaan hetkellistä ylitarjontaa. Rakentaminen on kuitenkin laskussa, ja hintalappu on tulevissa kohteissa aiempaa suurempi jo inflaationkin vuoksi.
”Viime vuoden alusta lähtien rakentaminen on kallistunut 16 prosenttia, ja rakennusmateriaalien hinnat ovat nousseet jopa 25 prosenttia. Tämä tulee näkymään väistämättä rakennusten hinnoissa.”
Perinteisesti uudisrakennusten hintataso heijastuu myös vanhempaan asuntokantaan, joten hintojen nousu näkyy ennen pitkää väistämättä kaikkialla.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
