Kuusamosta löytyneen harvinaisen kirveen materiaali selvisi – samaa tyyliä kopioitiin eri puolilla Suomea tuhansia vuosia sitten

Kuusamon hirvenpää pääsi heti löytymisen jälkeen yleisön nähtäville Hämeen linnaan Metsien kuninkaalliset -näyttelyyn, joka päättyi viime kuussa.  Kuva: Ville Tarhala/Suomen kansallismuseo

Kuusamosta toukokuussa 2023 löytyneen hirvenpääkirveen kivilajiksi paljastui kvartsiitti, jota on muutaman kymmenen kilometrin päässä löytöpaikalta luoteeseen ja pohjoiseen. Todennäköisesti hirvenpää on valmistettu tämän alueen kvartsiitista.

Toukokuussa 2023 löytynyt kivinen hirvenpääkirveen katkelma on yksi merkittävimmistä esihistoriallisista löydöistä Suomen alueella. Samankaltaiset hirvenpääkirveiden osat on aiemmin löydetty Säkkijärveltä ja Kortesjärveltä.

Geologian tutkimuskeskuksen geologi Satu Hietala teki näille kaikille hirvenpääkirveelle XRF-analyysin loppuvuodesta 2023. Tulokset osoittivat, mistä kivilajista ne oli tehty. Sen perusteella taas voitiin päätellä niiden valmistuspaikat.

Kuusamon hirvenpää muistuttaa hyvin läheisesti 1900-luvun alussa Karjalankannakselta löytynyttä Säkkijärven hirvenpäätä, joka on kuitenkin valmistettu vulkaanisesta kivilajista, Äänisen metatuffiitista. Niitä tehtiin vuosina 3 500–1 500 eaa. Petroskoin läheisyydessä.

”Kuusamon ja Säkkijärven hirvenpäät ovat niin samannäköisiä, että niiden täytyy edustaa samaa traditiota ja olla suunnilleen saman aikakauden tuotteita. Materiaalin ero viittaa selkeästi siihen, että ne on valmistettu eri paikoissa”, arvioi Museoviraston amanuenssi Sami Raninen.

Säkkijärven hirvenpää on metatuffiittia Ääniseltä.  Kuva: Museovirasto

Etelä-Pohjanmaalta Kortesjärveltä löytyneen punainen hirvenpääkatkelma taas on tehty maasälpäporfyyristä ja muistuttaa läheisemmin ruotsalaista Alundan hirvenpääkirvestä. Todennäköisesti se onkin valmistettu Ruotsin alueella.

Kaikki kolme hirvenpäätä on tehty 2 000–1 000-luvulla eaa, eli kivikauden lopussa tai kivi- ja pronssikauden siirtymävaiheessa.

Kortesjärven hirvi on maasälpäporfyyriä, ja se on valmistettu todennäköisesti Ruotsin alueella.  Kuva: Museovirasto

Pohjois- ja Koillis-Euroopasta on löydetty eläinpäisiä kivinuijia ja -kirveitä yli 50, joista hirvenpäänuijia ja -kirveitä on 12: kaksi Ruotsista, kolme Karjalan tasavallasta ja seitsemän Suomesta Säkkijärven hirvi mukaan lukien.

”Ne tuskin olleet työvälineitä tai aseita, vaan pikemminkin seremoniaesineitä, ryhmän tunnusmerkkejä tai henkilökohtaisia statusesineitä”, kertoo Raninen.

Usein nuijat ja kirveet ovat rikkoutuneita, niin myös Kuusamon, Säkkijärven ja Kortesjärven hirvet. Mahdollisesti niitä on rikottu tarkoituksella jonkin rituaalin yhteydessä, minkä jälkeen ne on kätketty maahan tai veteen.