Ursan tähtitorni on Museoviraston suojelema. Sen juurelta alkaa Helsingin tunnetuin pulkkamäki. Kuva: Sanne Katainen
Otava opastaa kohti pohjoista – tiedätkö, mikä on toiseksi tärkein tähtikuvio?
Tähtikuvioista tunnetuin on Otava eikä syyttä: sen avulla löytyy Pohjantähti.Helsinki
Oululaislähtöinen Jaakko Visuri työskentelee Ursan toimistopäällikkönä Helsingissä. Kaivopuistossa sijaitseva tähtitorni on avoinna yleisölle selkeinä iltoina tiistaista sunnuntaihin. Kuva: Sanne KatainenSeitsentähtinen Otava on helppo tunnistaa pohjoisella taivaalla. Sitä voi kutsua myös tärkeimmäksi tähtikuvioksi, sillä sen tunnistamisesta on hyötyä, jos eksyy.
”Otavan kaksi viimeistä tähteä osoittavat Pohjantähden suunnan”, Oulun Arktos ry:n puheenjohtaja Jaakko Visuri kertoo.
”Otava ei koskaan laske horisontin alle. Sen vuoksi aina voi etsiä Pohjantähden ja suunnistaa sen avulla pohjoiseen tai etelään.”
Vaikeampi kysymys on, mikä on toiseksi tärkein tähtikuvio.
Visuri suosittelee opettelemaan Joutsenen. Deneb, yksi Joutsenen kirkkaista tähdistä, alkaa näkyä ensimmäisenä kesällä.
Niin sanotun kesäkolmion muodostavat Lyyra-kuvioon kuuluva Vega, Kotkan Altair ja Joutsenen Deneb.
Tähtiharrastus on yksi korona-ajan voittajista, kuten muutkin ulkoharrastukset, joita voi itsenäisesti toteuttaa. Tähtiä lähdettiin tiirailemaan, kun kotona kökkiminen alkoi kyllästyttää.
Valtakunnallinen tähtitieteellinen yhdistys Ursa on saanut kolmen viime vuoden aikana noin tuhat uutta jäsentä. Ennen koronaa Ursalla jäseniä oli noin 18 000.
”Nyt hätyytellään ennätyslukemia”, Visuri kertoo.
Päivätyökseen hän toimii Ursan toimistopäällikkönä.
Kiihkein kasvu on hiipunut, mutta edelleen uusia jäseniä tulee tasaiseen tahtiin.
Sen sijaan monissa paikallisyhdistyksissä kärsitään jäsenkadosta. Esimerkiksi Oulun Arktos on menettänyt huomattavan määrän jäseniä, kun tähtinäytöksiä ja kerhotoimintaa ei ole pariin vuoteen ollut pandemian takia.
”Seuraava takaisku oli, kun Puolivälinkankaan vesitornin tähtitorniin pääsy suljettiin yleisöltä”, Visuri harmittelee.
Kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan, Suomessa alettiin tiukentaa kulunvalvontaa yhteiskunnan toiminnan kannalta strategisissa kohteissa. Niihin kuuluvat muun muassa vesitornit, minkä vuoksi yleisöllä ei ole nyt pääsyä tähtitorniin Oulussa.
Arktoksella on toinen tähtitorni Siikajoen Paavolassa, jonne on Oulusta noin tunnin ajomatka.
Paavolan tähtitorni vaatii kunnostusta, jotta se on yleisölle turvallinen. Visurin mukaan remontti aloitetaan ensi kesänä, joten tällä havaintokaudella myös Paavolan torni pysyy yleisöltä suljettuna.
Nykyisin Keravalla asuva, Oulun yliopistosta tähtitieteen alalta filosofian maisteriksi valmistunut Visuri ryhtyi Arktoksen puheenjohtajaksi helpottaakseen paikallisten harrastajien taakkaa. Etäkokouskäytännöt ovat helpottaneet yhdistyksen pyörittämistä paikasta riippumattomasti.
Tähtiharrastajia on moneen lähtöön.
”Nojatuoliharrastajiksi” Visuri kutsuu heitä, jotka tykkäävät opiskella tähtitiedettä ja haalia mahdollisimman paljon tietoa.
Osa nauttii harrastuksen sosiaalisesta puolesta eli kursseista ja tapaamisista, osa taas viihtyy tähtinäytöksissä ja tähtitorneilla.
”Moni tykkää katsella tähtitaivasta itsekseen”, Visuri kuvailee.
Jos tähtiharrastus kiinnostaa, hän kehottaa selvittämään, mitä lähin paikallinen yhdistys voi tarjota ja mitä Ursa voisi tuoda lisäksi.
”Moni liittyy Ursan jäseneksi pelkästään Tähdet ja Avaruus -lehden takia”, hän kertoo.
Jaakko Visuri esittelee tähtikaukoputkia Ursan toimistolla Helsingin Tähtitorninvuorella. Kuva: Sanne KatainenUrsan toimisto sijaitsee Helsingin observatorion tiloissa Tähtitorninvuorella. Noin 200 vuotta vanha rakennus oli pitkään vain tutkijoiden käytössä, mutta kymmenen vuoden ajan siellä on toiminut museo, johon on yleisöllä pääsy tiettyihin aikoihin.
Tähtinäytöksiä Ursa järjestää Kaivopuistossa sijaitsevalla, Museoviraston suojelemalla tähtitornilla selkeinä iltoina tiistaista sunnuntaihin.
Kupolikatto aukeaa sektoreittain sen mukaan missä katseltavaa on. Yleensä sektori avataan kohti etelää, jossa on vähiten valosaastetta, Visuri kertoo.
Haastattelupäivän aamuna Mars peittyi täysikuun kirkkaan reunan taakse. Harmillisesti taivas oli kuitenkin pilvessä, joten luonnonnäytelmä jäi näkemättä.
Marsia kannattaa kuitenkin kirkkaalla ilmalla tähyillä eteläisellä taivaalla. Jupiter sen sijaan näkyy iltataivaalla lounaan ja lännen suunnassa.
”Uranus näkyy pienenä pisteenä. Neptunus vaatii jo optiikkaa”, Visuri jatkaa.
”Parhaiten tähdenlentoja näkee, kun pötköttää retkipatjalla paikassa, jossa horisontti on avoin. Se on niskaystävällisin tapa katsella taivasta.”
Jaakko VisuriVuoden vaihteessa taivaalla kannattaa katsella tähdenlentoparvia. Erityisen paljon niitä on joulukuun 22. ja 23. välisenä yönä sekä tammikuun 4. päivänä.
”Parhaiten tähdenlentoja näkee, kun pötköttää retkipatjalla paikassa, jossa horisontti on avoin. Se on niskaystävällisin tapa katsella taivasta”, Visuri vinkkaa.
Hänen mielestään paras vuodenaika taivaan tarkkailuun on alkusyksy, jolloin ilmat ovat vielä lämpimiä eikä lumi heijasta kaupunkien valosaastetta.
”Tähtitaivas on kuitenkin aina kiinnostava, kun on kirkasta.”
Pilvisenä päivänä taivaalla ei näy mitään, mutta tähtitorni on jo itsessään hieno kohde. Kuva: Sanne KatainenUrsa
Tähtitieteellinen yhdistys Ursa ry on perustettu vuonna 1921. Jäseniä on noin 19 000.
Tarkoituksena tarjota jäsenilleen ja yleisölle selkeä ja nykyaikainen käsitys maailmankaikkeudesta, toimia tähtitieteen ja lähialojen harrastuksen edistämiseksi sekä edistää alansa kouluopetusta ja aikuiskasvatusta.
Ursa julkaisee Tähdet ja Avaruus -lehteä sekä tähti- ja lähitieteiden alan kirjallisuutta.
Suomessa toimii Ursan lisäksi nelisenkymmentä pienempää itsenäistä tähtiyhdistystä. Ne toimivat omilla paikkakunnillaan tai omissa maakunnissaan.
Ursa tekee yhteistyötä paikallisyhdistysten kanssa, mutta ei ole tähtiyhdistysten kattojärjestö.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
