Rypyttäminen ei katso sukupuolta ‒ valtakunnallisen karjalanpiirakkakisan tuomaristo rohkaisee miehiä leipomisen pariin

Aira Viitaniemi (kuvassa oikealla) voi olla tyytyväinen tuomaristoonsa. Tuomo Reini (vas.) , Risto Kallström, Jyrki Karppinen sekä Kari Näveri ovat saaneet oppinsa Viitaniemen tarkan mutta arvostavan katseen alla. Kuva: Jarno Mela

Valtakunnallisen karjalanpiirakkakisan tuomaristossa miehet ovat enemmistössä. Kilpailun viidestä tuomarista neljä on miehiä. Kilpailun osanottajat ovat kuitenkin enimmäkseen naisia.

Kilpailun kaikissa sarjoissa tuomaroivat kokeneet ruoka-alan ammattilaiset Jyrki Karppinen, Tuomo Reini ja Kari Näveri. Nuorten sarjassa konkarikaartia vahvistaa 16-vuotias Risto Kallström, joka nuoresta iästään huolimatta on jo kokenut piirakoiden pyörittäjä.

Tuomariston ainoa naisjäsen on Aira Viitaniemi, joka kantaa oikeutetusti kilpailun päätuomarin titteliä. Viitaniemi on tehnyt elämäntyönsä karjalaisen ruokaperinteen puolestapuhujana. Hän on koko piirakkakisan äiti, sillä perinteikäs kilpailu alkoi hänen aloitteestaan jo 43 vuotta sitten.

Kilpailun tuomariksi ei noin vain pääse. Kaikilta tuomareilta edellytetään meriittejä piirakkakilpailuista sekä pyyteetöntä paneutumista karjalaisen perinneherkun vaalimiseen.

Kallströmillä on useita mestaruuksia eri sarjoista. Karppinen on muun muassa voittanut valtakunnallisen mestaruuden miesten sarjassa vuonna 1995 ja saanut piirakkamestarin arvonimen 2018. Näveri saavutti voiton vuonna 1997 ja Reini puolestaan 1998.

Viitaniemi on itse huolehtinut tuomaristonsa pätevyydestä, sillä jokainen miehistä on ollut hänen henkilökohtaisessa opissaan.

”Tehtiin muotti ja kaulittiin koneella. Ei mitään pulikoita käytetty ja pussilla pursotettiin täytteet. Aira katsoi ja pyöritti päätään”, muistelee Näveri nauraen ensikohtaamistaan Viitaniemen kanssa.

Viitaniemen opissa menetelmät ovat sittemmin jalostuneet perinteisempään suuntaan.

Vuosien saatossa miesten määrä piirakkakilpailussa on pikkuhiljaa noussut. Perinteiset sukupuoliroolit vaikuttavat edelleen siten, että leipominen saatetaan mieltää naisten puuhaksi.

Tuomaristo haluaa laittaa pisteen tällaiselle ajattelulle, sillä miesten osaaminen ei saisi jäädä piiloon.

”Siellä on taitoa, joten miksi sitä pidettäisiin vakan alla”, Karppinen rohkaisee.

Omalla esimerkillään tuomarinelikko pyrkii tasoittamaan sukupuolittunutta kuvaa leipomisesta.

”Tasa-arvo!” kuuluu kuin yhdestä suusta.

Miehet tarvitsevat usein pienen alkusysäyksen leivontainnostukselleen. Kallström ehdottaa, että intoa voisi juurruttaa jo lapsuudenkodissa yhteisten leivontapäivien avulla.

”Kyllä se siitä muutaman vuoden jälkeen alkaa ihan mukavaksi muuttua”, hän nauraa.

Reini on havainnut, että työpaikan virkistyspäivät ovat oiva tilaisuus tutustua uuteen harrastukseen. Paikalle kutsutun ammattilaisen kanssa leipominen madaltaa kynnystä jatkaa eteenpäin.

”Kun ne vaan sen kipinän saa jostain.”

Ei mikä tahansa piirakka. Karjalanpiirakka on EU:n nimisuojaama aito perinteinen tuote, jonka valmistusmenetelmät, raaka-aineet ja ulkomuoto on tarkoin määritelty. Kuva: Jarno Mela

Koko tuomaristo on yhtä mieltä siitä, että olisi tärkeää saada lisää miehiä mukaan kilpailuun. Taustalla on huoli karjalaisen perinteen puolesta.

”Alkaa osaajat loppua kesken”, Kallström toteaa.

Jotta perinne säilyisi elinvoimaisena, toimintaan olisi saatava mahdollisimman suuri joukko ihmisiä mukaan.

”Juuri tämän perinteen tallentamisen takia. Kun vielä on näitä pitkän linjan ihmisiäkin tekijöinä”, Karppinen pohtii.

Perinteiden kunnioitus on piirakkakisan ydintä. Tuomaristo korostaa, että perinteisten sukupuoliroolien murtaminen ei kuitenkaan riko perinnettä vaan päin vastoin vahvistaa sitä.

Reini ja Näveri toteavat, että nykyaika täytyy ottaa huomioon perinteissäkin. Kallström peräänkuuluttaa miesten panostusta.

”Se vahvistaa perinettä siten, että perinne voisi vielä jatkua monta vuotta eteenpäin.”

Kyse on tekemisestä ja tunteesta, ei tekijästä. Menneiden sukupolvien taitoa arvostetaan ja kunnioitetaan vaalimalla sitä.

Lue myös:

Perinteinen leivonnainen valmistuu samoin kuin ennenkin, mutta leipomon muu työ on mullistunut vuosien varrella: ”Joskus kauppaan saattoi vain ilmestyä”

Luulitko sinäkin, että sulhaspiirakka on pieni karjalanpiirakka? Väärin! Kosiomiehille paistettiin Karjalassa ihan toisenlaisia piiraita