Vanhusten perhehoitoa halutaan lisää: Se sopii erityisen hyvin maaseudulle mutta hoidossa on myös riskinsä

Perhehoito voi olla myös lyhytaikaista ja osa-aikaista.  Kuva: Markku Vuorikari

Monet hyvinvointialueet suunnittelevat perhehoidon lisäämistä. Hoitomuoto tarkoittaa sitä, että apua tarvitseva henkilö muuttaa perhekotiin hoitajan luokse tai perhehoitaja käy iäkkään ihmisen luona.

Perhehoito sopii niille yksin asuville ihmisille, jotka eivät pärjää omassa kodissaan tukipalveluista huolimatta, kokevat turvattomuutta tai kärsivät esimerkiksi lievästä muistisairaudesta.

Perhehoito voi olla myös lyhytaikaista ja osa-aikaista. Se saattaa ajoittua esimerkiksi omaishoitajien lomiin.

”Omaiset eivät mielellään laita hoidettavaa ikäihmistä laitokseen, kun he ovat itse vapailla. Perhehoito on tällöin mukava vaihtoehto”, Perhehoitoliiton puheenjohtaja Minna Ahokas kertoo.

Kiertävien perhehoitajien ja pysyvien perhekotien määrä vaihtelee eri puolilla Suomea. Perhekoteja on kaikilla hyvinvointialueilla Kymenlaakson, Länsi-Uudenmaan ja Pohjanmaan hyvinvointialueita sekä Helsingin kaupunkia lukuun ottamatta.

Tuoreimman THL:n vuoden 2022 järjestäjäkyselyn perusteella eniten perhekoteja oli Pirkanmaalla (38), Keski-Suomessa (31), Pohjois-Pohjanmaalla (29) ja Satakunnassa (27).

Kiertäviä perhehoitajia, jotka tulevat vaikka koko päiväksi iäkkään omaan kotiin, oli eniten Etelä-Savossa (80). Myös Etelä-Karjalassa ja Satakunnassa oli yli 50 kiertävää perhehoitajaa.

Jokaisella asukkaalla täytyy olla oma huone talossa.

”Perhehoito on keskittynyt maaseudulle, koska se vaatii kohtalaisen kokoiset tilat. Perhehoitoa järjestään usein maatiloilla. Tällöin perheen toinen osapuoli viljelee tilaa ja toinen voi toimia perhehoitajana”, Ahokas sanoo.

Outi Jolanki toimii Tampereen yliopistossa Ikääntymisen ja hoivan tutkimuksen huippuyksikössä tutkijana ja tutkimuspäällikkönä.

”Perhehoito vastaa monien iäkkäiden ihmisten toiveisiin turvallisemmasta asumismuodosta, jossa on tarjolla seuraa ja tekemistä oman jaksamisen mukaan. Lisäksi perhehoito on hyvinvointialueille halvempi ja joustavampi vaihtoehto kuin ympärivuorokautinen hoito tai tavallinen palveluasuminen”, Jolanki sanoo.

Emilia Leinosen väitöstutkimuksen (Jyväskylän yliopisto 2020) perusteella perhehoitajat ovat usein toimineet aikaisemmin hoiva-alalla sairaanhoitajina tai lähihoitajina.

”Emilia Leinosen väitöstutkimuksessa haastatellut perhehoitajat kokivat, että he eivät pystyneet toteuttamaan eettisesti korkeatasoista hoivaa virallisen vanhustenhoidon puolella. Perhehoito antoi siihen paremmat mahdollisuudet”, Jolanki sanoo.

Perhehoito sopii niille iäkkäille ihmisille, jotka ei tarvitse huolenpitoa ympäri vuorokauden. Asukkaan pitäisi periaatteessa pystyä syömään, pukeutumaan ja liikkumaan omatoimisesti.

Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) johtavan asiantuntijan Sari Kehusmaan mukaan perhehoito saattaa sopia myös muistisairaalle ihmiselle pitkään, jos tauti ei ole hankalassa vaiheessa.

”Perhehoito tuo joustomahdollisuuksia harvaan asutuille alueille, jonne ei ehkä enää rakenneta omaa tehostetun palveluasumisen yksikköä. Monien maaseutukylien asukasmäärä riittää hyvin perhehoitoon”, Kehusmaa sanoo.

Professori Teppo Krögerin mukaan perhehoito on yksi vastaus vanhojen ihmisten yksinäisyyteen, joka on Suomessa iso ongelma.

”Näen perhehoidon ihan positiivisena mahdollisuutena paikata vanhusten kotihoidon ongelmia. Lyhyillä kotikäynneillä sosiaalinen vuorovaikutus jää vähälle ja apu on hyvin rajallista”, Kröger sanoo.

Myös sosiaali- ja terveysministeriön hallitusneuvos Jaana Huhta suhtautuu myönteisesti perhehoitoon. Kysymysmerkki on, mistä saadaan riittävästi perhehoitajia.

”Se on hyvä hoitomalli tietyssä vaiheessa iäkkään ihmisen elämää. Päivittäinen hoiva, huolenpito ja sosiaalinen kontakti poistavat yksinäisyyttä”, Huhta sanoo.

Minna Ahokkaan mielestä ikäihmisten perhehoitoa voi verrata lasten sijais- ja tukiperhetoimintaan.

”Uskon vahvasti siihen, että perhehoito on tulevaisuudessa nykyistä isompi ilmiö. Ikäluokat vanhenevat ja meillä on edessä iso hoivahaaste. Perhehoito on huomattavasti edullisempi ratkaisu kuin muut palvelumuodot”, Ahokas sanoo.

Professori Teppo Krögerin mukaan perhehoidolla ei voi korvata vaativaa ympärivuorokautista vanhusten hoitoa.

”Esimerkiksi muistisairaat ihmiset tarvitsevat usein jatkuvaa apua. Lisäksi perhehoitajien koulutusvaatimukset ovat varsin matalat, eikä heillä ole välttämättä sairaanhoidollista osaamista”, Kröger muistuttaa.

Lähde: THL:n perhehoitoraportti 2023.

Perhehoidolla tarkoitetaan ikäihmisen huolenpidon järjestämistä perhehoitajan tai hoidettavan kodissa. Perhehoitajalta edellytetään ennakkovalmennuksen käymistä ja soveltuvuutta tehtävään. Kuva: Kimmo Haimi