Keksijä ja lvi-teknikko Raimo Flink (84) on eläkevuosina rakentanut mökkitontille kymmenien eläinten ja kasvien patsaspuiston. Harva kuitenkin tietää siitä, sillä Flink ei kerro osoitetta edes Niksigalleriaksi ristimänsä puiston verkkosivuilla.
Niksigalleria on tavallaan testipaikka keksijänä kunnostautuneelle Flinkille. Dinosaurukseen on käytetty Flinkin kehittämää niksibetonia, silputun tekokuidun, sementin ja soran seosta.
Flink intoutuu puhumaan niksibetonin hienouksista. Betoni ei tarvitse raudoitusta, kun tekokuidun kuidut pitävät massan koossa. Niksibetoni on muovailtavaa ja joustavaa. Naula uppoaa siihen vaivatta kaksi kolme viikkoa valun jälkeen.
Hän haki niksibetonille hyödyllisyyssuojan joskus 15 vuotta sitten, mutta se raukeaa pian. Kaupallista menestystä siitä ei ole tullut, vaikka Flinkin mielestä sopia käyttökohteita kyllä olisi. Betonista voisi jopa valaa jonkin verran joustavia tienpohjia.
”Muutaman vuoden myöhästyimme jätevesiasetuksen hetken kestäneestä investointihuumasta.” Raimo Flink
Flinkillä on taskussa toistakymmentä keksintöä, joista patentoitu vedenpuhdistin on löytänyt tiensä markkinoille. Keksintöön perustuvia puhdistimia on käytössä tuhansia ja Vavin Finland jatkaa laitteen valmistusta.
”Muutaman vuoden kuitenkin myöhästyimme jätevesiasetuksen hetken kestäneestä investointihuumasta. Tuolloin näki, että myynnissä olevat laitteet eivät toimi ja olivat työläitä, piti saada parempia.”
Idea on yksinkertainen. Jätevesi valuu muovisten spiraalirenkaiden ja kuitujen täyttämän astian läpi. Massan pinnalle muodostuu bakteerikanta. Typpi päätyy ilmaan ja fosfori saostuu puhdistimen pohjalle. Pumppuja tai ilmatusta ei tarvita.
Flink kehitti laitetta seitsemän vuotta yhdessä professori Erkki Auran kanssa. Ympäristökeskus epäili ideaa ja laitteita testattiin kaksi vuotta. Lopputulema oli, että laite toimii jopa viileässä, 4–5-asteisessa vedessä, ja täyttää asetuksen vaatimukset.
Flinkin mukaan bakteerikanta muuttuu sen mukaan, miten lämmintä tai viileää jätevesi on. Mitään ymppejä ei tarvita, vaan jäteveden omat bakteerit hoitavat homman, taistelevat elintilasta ja parhaiten sopeutunut voittaa.
Puhdistimeen voidaan ohjata harmaita jätevesiä sellaisenaan, mutta talousvesien kanssa vaaditaan kolme sakokaivoa, jotta kiintoaines ei tuki puhdistinta.
Puhdistimen saaminen markkinoille oli pienestä kiinni. Pirkanmaan keksijöiden yhdistyksen jäsen Esko Nyberg oli viime vuosikymmenen puolivälissä Wavinin vieraana ja hän kertoi puhdistimesta ja testituloksista. Yhtiö kiinnostui ja yhtiön johtaja pyysi Flinkin käymään. Siitä se lähti. Yhtiö uskoi ideaan.
Flink kertoo käyttäneensä ja käyttävänsä puhdistinpatentista saamansa rahat niksigallerian rakentamiseen. Yksin dinosaurusta rakennettiin kolmena vuonna ja parhaimmillaan mukana oli kymmenkunta ihmistä. Dino on muutoin betonia, mutta kaula ja pää tehtiin teräksestä. ”Betoninen olisi ollut liian raskas.”
Flink päätyi keksijäksi puolivahingossa. LVI-teknikolta loppuivat työt 90-luvun laman syvimpinä vuosina ja ajankulukseen hän alkoi kehitellä ideoita, joita työaikana oli pohtinut.
Rahaa on kulunut paljon, sillä keksiminen ja laitteiden rakentaminen on aika kallista. Jäteveden puhdistimesta tehtiin kaksi versiota ja puhdistustehon mittaukset piti maksaa omasta pussista.
Niksibetoniin tarvittavan kuidun tekijöitäkään ei tahtonut löytyä. Kuidun pitää olla sopivan lyhyttä ja haaroittunutta, jotta se sitoo betonin ja sementin seoksen. Kuitu saadaan nyt Saimaan Virralta Imatralta.
Kuidun pitää olla pääasiassa keinokuitua eli muovia. Puhdasta keinokuitua ei ole järin paljon markkinoilla, sillä kankaissa on usein mukana puuvillaa. Se ei käy, sillä puuvilla hajoaa ja häviää, mikä heikentäisi betonia.
Niksibetoni eroaa ominaisuuksiltaan teräsvahvisteisesta betonista. Jos tavallista betonia lyö lekalla, se halkeaa, mutta niksibetoni on sitkeää ja kestää halkeamatta. Flinkin mökin pihassa on niksibetonista tehty monitoimiallas, jossa elää karppeja. Viistojen reunojen ansiosta se kestää jäätymistä.
”Suomessa on satoja tai tuhansia keksijöitä, ja sormilla voi laskea ne, jotka ovat onnistuneet.” Raimo Flink
Flinkillä on takana yli 30 vuotta keksijänä. Tosin jo poikasena hän rakensi toimivan rullarevolverin. ”Jotenkin sitä ajattelee, että ongelmat ovat sitä varten, että ne ratkaistaan.”
Silti hän toteaa, ettei keksijän ura ole kivaa. Keksimistä voi harrastaa, mutta ei sillä elä. Samat asiat pitää toistaa monta kertaa, tehdä sama homma uusiksi ja taas uusiksi. Loputonta sitkeyttä tämä vaatii, ja uskoa asiaansa.
”Suomessa on satoja tai tuhansia keksijöitä, ja sormilla voi laskea ne, jotka ovat onnistuneet. Wavin oli lottovoitto keksinnön kaupallistamisessa.”
