
”Vihreä Nobel” ensi kertaa Suomeen Tero Mustoselle – ”Nuottaukot ja -muorit ovat opastaneet työskentelemään luonnon puolesta”
Viimeisimmän IPCC-raportin pääkirjoittajana toiminut Tero Mustonen on kirjoittanut myös kolumneja Maaseudun Tulevaisuuteen. Hän puhuu usein alkuperäiskansojen ja luontaisten elinkeinojen puolesta.
Tero Mustonen kalassa. Talvisin hän nuottaa muikkua Lumimuutos-osuuskunnan riveissä. Kuva: Goldman-Environmental PrizeAmmattikalastaja, dosentti Tero Mustonen on saanut merkittävän Goldman-ympäristöpalkinnon, jota kutsutaan myös ”vihreäksi Nobeliksi”.
Yhdysvalloissa vuodesta 1989 myönnetty kunnianosoitus on tarkoitettu ”tavallisille ihmisille, jotka ovat tehneet epätavallisia tekoja planeetan suojelemiseksi”. Palkinto tuli nyt ensimmäistä kertaa Suomeen.
Goldman-palkinto myönnettiin Mustoselle yhdessä vaimonsa Kaisu Mustosen kanssa perustaman Lumimuutos-osuuskunnan työstä ilmastonmuutoksen ja luontokadon torjumiseksi. Lumimuutos-osuuskunta tiedotti asiasta tänään maanantaina.
Palkintosumma on noin 185 000 euroa ja se menee voittoa tavoittelemattomalle Lumimuutokselle.
Goldman-raati perustelee valintaansa näin:
"Hän taistelee ilmastonmuutosta vastaan ruohonjuuritasolla ja on luonut luonnon ennallistamiseen mallin, jota voidaan soveltaa kaikkialla maailmassa. Hänen johdollaan elvytetään maailman tärkeimpiä hiilinieluja vuosikymmenten teollisen käytön jälkeen ratkaisevan tärkeiksi monimuotoisuusalueiksi."
MT haastatteli Tero Mustosta vuonna 2018. Silloin hän totesi, että "Pariisin sopimukset ja päästökaupat ovat epäkiinnostavia ihmisille, jotka elävät arkeaan." Ratkaisuna on mahdollisimman helpoksi ja kannattavaksi tehtävä ympäristötyö ruohonjuuritasolla, luontaisia elinkeinoja kuunnellen. Kuva: Lari LievonenMustonen luotsaa Lumimuutoksen Elpyvä maisema -ennallistamisohjelmaa, joka perustettiin 2018. Pääosin säätiörahoitteinen ohjelma vaikuttaa 52 000 hehtaarin alaan soita, vesistöjä, metsiä ja kosteikkoja.
Suurin yksittäinen kohde on yli 750 hehtaarin kokoinen Muhoksen Kivisuo. Ohjelman suurin kokonaisuus puolestaan on Koitajoen ennallistamisprosessi, jossa vuoteen 2025 mennessä ennallistetaan 1 000 hehtaaria soita, tuetaan kyläkulttuuria Ilomantsissa, uudistetaan vaelluskalojen elinympäristöjä sekä etsitään ratkaisuja uhanalaisen järvilohen tulevaisuuden turvaamiseksi Ala-Koitajoella.
Ennallistamisohjelmalla on kohteita Inarista Pirkanmaalle, Keski-Suomessa ja Itä-Suomessa, yhteensä yli 70. Erityinen painopiste on ollut saamelaisalueen metsien ja vesistöjen ennallistaminen hyödyntäen alkuperäiskansatietoa.
Viimeisimmän Hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin IPCC:n raportin pääkirjoittajana toiminut Mustonen on myös ammattikalastaja keskittyen muikun talvinuottaukseen.
”Kompassina työlleni on ollut kalastuksesta kumpuava tieto. Nuottaukot ja -muorit ovat opastaneet työskentelemään luonnon puolesta. Pyrimme omalta osaltamme huolehtimaan, että myös jatkossa järvilohi, metsäpeura, saamelaismetsät ja suoluonto elpyvät ja voivat hyvin. Palkinto on suurin mahdollinen tunnustus Lumimuutoksen 23 vuotta jatkuneelle työlle, joka yhdistää perinnetietoa ja tiedettä”, Mustonen kommentoi palkintoa tiedotteessa.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat







