Presidentinvaaleissa äänestäjät haluavat äänestää voittajaa –“Kun on kahden kärki, niin tilanne on tyypillinen”

Ennakkoon käyvät äänestämässä tutkijan mukaan ehdokaskannaltaan varmimmat. Kuvassa on Jyväskylän Palokan Prismassa sijaitseva presidentinvaalien ennakkoäänestyspiste. Kuva: Petteri Kivimäki

Eduskuntatutkimuksen keskuksen vanhempi erikoistutkija Kimmo Elo kertoo kohta käytävien presidentinvaalien olevan Suomen suosituimmat vaalit. Presidentinvaaleissa on ollut perinteisesti korkein valtakunnallinen äänestysprosentti.

“Vaikka presidentin valtaoikeuksia on kavennettu ja tämän tekemät päätökset liittyvät kansalaisista melko kaukana oleviin ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan, vaalit kiinnostavat suomalaisia enemmän kuin vaikkapa paikallisista arkiasioista päättävät kuntavaalit”, hän tuumaa.

Elo uskoo asian selittyvän presidentti-instituution korkealla arvostuksella. Myös suora henkilövaali helpottaa äänestyspäätöksen syntymistä.

“Presidentinvaaleissa puolue painaa muita vaaleja vähemmän ja ehdokkaan ominaisuudet korostuvat, kun koko maalle haetaan johtajaa.”

Toiseksi presidentinvaalien piirteeksi Elo mainitsee “voittajan vankkurit” eli taktisen äänestämisen, jossa äänestetään oman puolen parhaiten menestyvää ehdokasta jotakin vastapuolen ehdokasta vastaan.

Näissä vaaleissa hän näkee kuvailtua käytöstä esimerkiksi sosiaalidemokraattien äänestäessä Haavistoa, kun Halla-ahon toiselle kierrokselle pääsyn mahdollisuus halutaan minimoida.

“Kun on kahden kärki, niin tilanne on tyypillinen. Samahan kävi vihreiden ja sosiaalidemokraattien välillä toisin päin viime eduskuntavaaleissa”, hän avaa.

Ennakkoäänestysprosentin Elo kuvaa kasvaneen vaaleista riippumatta. Ennakkoon käyvät äänestämässä hänen mukaansa ehdokaskannaltaan varmimmat.

“Puolueuskollisuus selittää äänestyskäyttäytymisen erilaisuutta puolueiden välillä, eikä itse puoluekanta, vaikka asiaa niinkin usein kuulee.”

Iäkkäämmät äänestävät myös muita ikäryhmiä aktiivisemmin ennakkoon, vaikka Elo kertoo äänestämisen helpottumisen lisänneen myös nuorten ennakkoäänestysintoa.

“Ikäihmiset voivat myös haluta varmistua siitä, että pääsevät varmasti äänestämään. Lisäksi pitkät etäisyydet lisäävät ennakkoon äänestämistä, mutta eivät kuitenkaan mitenkään merkittävästi”, erikoistutkija kuvailee.

Hän nostaa ennakkoäänestämisen kasvun ohelle toisen, samaan aikaan tapahtuneen trendin: liikkuva äänestäjäryhmä on kasvanut. Tämän joukon kasvu vaikeuttaa Elosta galluppien hyödyntämistä.

“Kasvava joukko äänestäjiä tekee valintansa hyvin myöhään.”

Elon mukaan sen lisäksi, että pohditaan ylipäätänsä äänestämään menemistä, liikkuvat äänestäjät voivat pallotella useamman ehdokkaan välillä. Ehdokkaan profiilia yritetään kartoittaa mahdollisimman hyvin, jotta äänestäjä olisi mielestään riittävät tiedot.

Iäkkäät ihmiset äänestävät muita ikäryhmiä aktiivisemmin ennakkoon. Kuva: Petteri Kivimäki

“Itse pidän pitkää pohdintaa positiivisena asiana, kun äänestyspäätöksen halutaan olevan harkittu. Henkilövaalin luonteen takia ilmiö painottuu presidentinvaaleihin”, hän arvioi.

Kun presidentinvaalit ovat suosituimmat vaalit, sitä alkukesästä 2024 seuraavat eli Euroopan parlamentin vaalit ovat Elon mukaan toista laitaa matalalla äänestysprosentilla.

“Äänestäjien mielestä EU-parlamentissa päätetään omasta arjesta kaukaisista asioista, vaikka oikeasti asetukset sekä direktiivit vaikuttavat todella paljon jokaisen elämään”, hän huomauttaa.

Elo arvioi hallitus-oppositio -asetelman, jossa perinteisesti äänestäjät ovat joko palkinneet tai rangaisseet vallassa olevia, puuttumisen vähentävän äänestysvilkkautta EU-vaaleissa.

“Ehdokkaan puoluetaustalla on puolestaan muita vaaleja toissijaisempi rooli, mutta kuitenkin presidentinvaaleja suurempi painoarvo”, hän summaa.

Riina Kalliomäki oli vaalitoimitsijana Jyväskylän Palokan Prismassa presidentinvaalien ennakkoäänestyksessä.  Kuva: Petteri Kivimäki