Maaseutu halutaan työntää vaaleissa marginaaliin – nyt on aika antaa sen äänen kuulua

Presidentinvaalien ennakkoäänestys alkaa keskiviikkona. Kuva: Jarkko Sirkiä

Presidentinvaalien ennakkoäänestys alkaa keskiviikkona. Lähipäivinä julkaistavat gallupit kertovat jo osin annetuista äänistä. Toki ehdokkaiden kannatus elää vaalipäivään asti, eikä tulos ole selvillä ennen vaalipäivän iltaa.

Vaalitaistelua voi luonnehtia yllätyksettömäksi sen jälkeen kun Alexander Stubb (kok.) nousi syksyllä jakamaan mittauksien kärkisijaa vihreiden ja valitsijayhdistyksen Pekka Haaviston kanssa. Samoihin aikoihin Mika Aaltola (sit.) putosi suosikkien joukosta.

Kärkiehdokkaat Stubb ja Haavisto ovat keskittyneet oman asemansa varmisteluun ja toisen kierroksen asemien hakemiseen. Keskustan ja valitsijayhdistyksen Olli Rehn on kampanjan loppumetreillä teroittanut kannanottojaan, mutta jää nähtäväksi, ehtiikö se vaikuttaa.

Perussuomalaisten Jussi Halla-ahon kannatus on sen sijaan ollut nousussa. Ylen rahoitukseen liittyvällä polemiikilla hän hakee viimeisiäkin perussuomalaisia ääniä taakseen. On silti epätodennäköistä, että se riittäisi nostamaan kannatuksen Haaviston edelle.

SDP:n Jutta Urpilaisen kampanja näyttää jäävän suutariksi. Aaltola ja pienempien puolueiden ehdokkaat toistavat omaa viestiään, mutta jäävät loppusuoralla väistämättä sivustaseuraajien rooliin.

Vaalitenteissä keskustelu on painottunut vahvasti ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan. On tietysti hyvä, että puhutaan teemasta, jossa presidentillä on todellista valtaa. Toisaalta ehdokkaiden väliset erot ovat ulkopolitiikan ydinasioissa pieniä ja vaalikeskustelut ovat sen takia olleet vaisuja, jopa tylsiä. Todellista haastamista ehdokkaiden välillä ei ole nähty.

Media on periaatteessa tehnyt hyvää työtä ehdokkaiden arvopohjan kartoittamisessa, mutta varsinaista arvokeskustelua ei näissä vaaleissa ole vielä nähty. Voi olla, että sen aika onkin vasta toisen kierroksen kaksintaistelussa. Voi käydä myös niin, että vakava turvallisuuspoliittinen tilanne painaa muut aiheet kokonaan alleen.

Maakuntien Suomea koskevat teemat ovat loistaneet keskustelussa poissaolollaan. Yksikään ehdokas ei ole pyrkinyt profiloitumaan maaseudun ehdokkaana. Vain Rehn on muistanut maakuntia nostaessaan suomalaisen metsänomistuksen esille. Muilta ei ole kuulunut tätäkään. Sivulauseissa maaseutu on saanut turvallisuuspoliittisen ulottuvuuden, mutta konkretiaa ei ole kuultu.

Tilanne ei ole vaaleissa uusi. Samanlainen maaseudusta vaikeneminen leimasi myös vuosi sitten pidettyjä eduskuntavaaleja. Presidentinvaaleissa ei ole tarkoituksenmukaista keskustella maatalouspolitiikasta, mutta ehdokkailla olisi mahdollisuus välittää tunnetta siitä, että he ymmärtävät ja puolustavat maakuntien Suomea.

Maaseutualueilla asui vuoden vaihteessa vajaat 1,2 miljoonaa äänestysikäistä suomalaista. Heidän lisäkseen moni kaupunkialueilla asuva kokee itsensä vahvasti maalaiseksi. Pelkillä maaseudun äänillä mentäisiin näissä vaaleissa helposti toiselle kierrokselle.

MT:n gallupien tausta-aineiston perusteella maaseudun äänet näyttäisivät jakautuvan hyvin tasaisesti isoimpien puolueiden ehdokkaille. Se kertoo, että yksikään presidenttiehdokkaista ei ole kyennyt laajasti vakuuttamaan maalla asuvia.

Ilmeisesti he pelkäävät, että maaseudun asioista puhuminen karkottaa kaupunkilaiset äänestäjät. Totuus voi hyvin olla päinvastainen.

Presidentinvaalit on kansallisen arvokeskustelun tärkeimpiä areenoita. Maaseutua ja maakuntien elämää arvostavien ihmisten kannattaa pitää huolta, ettei maaseutua työnnetä keskustelussa marginaaliin.

Nyt on aika ottaa yhteyttä ehdokkaisiin ja nostaa puheenaiheita sekä perinteisessä että sosiaalisessa mediassa. Kaikkein tärkeintä on kuitenkin, että jokainen siihen oikeutettu käyttää ääntään ennakkoon tai vaalipäivänä.