Tiesitkö? Eräs innovaatio pidensi eläintarhan eläinten elinikää – sama henkilö kehitti eläintarhoihin myös epäinhimillisen uudistuksen

Suomen vanhin eläintarha, Korkeasaari, perustettiin vuonna 1889. Kuva: Markku Vuorikari

Mennäkö huvipuistoon vai eläintarhaan? Tämänkaltaisia mietintöjä käydään parhaillaan monissa lapsiperheissä.

Villieläimiä on pidetty ihmisten katseltavana vuosituhansien ajan, mutta pitkään moinen oli lähinnä ylimmän kansanosan ajanvietettä.

Nykyaikaisten eläintarhojen historian voidaan katsoa alkaneen 1700-luvulta, jolloin ensimmäiset kaikelle kansalle avoimet eläintarhat avasivat porttinsa Euroopassa.

Vanhimpana edelleen toiminnassa olevana eläintarhana pidetään Itävallan pääkaupungissa Wienissä sijaitsevaa Schönbrunnin eläintarhaa, joka avattiin yleisölle jo vuonna 1779, eli 10 vuotta ennen Ranskan suurta vallankumousta.

Seuraavan vuosisadan puolivälissä eläintarhoja olikin jo kaikkialla maailmassa. Suomen vanhin eläintarha, Korkeasaari, perustettiin vuonna 1889.

Varhaisimpien eläintarhojen ongelmaksi muodostui eläinten suuri kuolleisuus.

Eläimiä pidettiin pienissä, steriileissä häkeissä, jotka oli kyllä helppo pitää puhtaana eläinten jätöksistä, mutta joissa ei ollut huomioitu eläinten ravitsemusta, laumakäyttäytymistä tai oikeastaan mitään muutakaan.

Muutoksen tähän tilanteeseen toi saksalainen eläinkauppias Carl Hagenbeck 1800-luvun jälkipuoliskolla.

Hän keksi, että eläintarhaan kannattaisi suljettujen häkkien sijaan rakentaa olosuhteet, jotka muistuttavat mahdollisimman paljon eläinten luonnollisia elinolosuhteita.

Hagenbeck tunnetaan eläinten olosuhteiden parantamisen lisäksi eräästä toisestakin innovaatiosta, jota voi nykynäkökulmasta pitää täysin epäinhimillisenä.

Hän nimittäin keksi tuoda eläintarhoihin näytille myös erikoisina pidettyjä ihmisiä, kuten alkuperäiskansojen edustajia.

Lähteet: Britannica: Zoo, ABC.au 21.10.2015