Sanni Riihiaho (vas.) Kasper Lemmenranta ja Julia Koskinen ovat kaikki suorittaneet ilmaisen ajokortin lukiossa. Kuva: Jussi Partanen
Ilmainen ajokortti tai tonni käteen valmistumisen jälkeen – näin pienten paikkakuntien lukiot kilpailevat opiskelijoista
Asiantuntijan mukaan läheisten kuntien kilpailu samoista opiskelijoista ei ole kestävä tapa taata lukio-opetuksen tulevaisuutta.
Opettaja Jani Helenius jakaa kurssikirjat Veera Salmelle (edessä) ja Ruusu Nygårdille. Vaikka moni lukio on siirtynyt halvempii digikirjoihin, Merikarvian lukiossa halutaan edelleen käyttää perinteisiä kirjoja. Kuva: Jussi PartanenMaaseutukunnat kipuilevat, kun oppilasmäärät lukioissa laskevat. Oman kylän nuoret eivät enää riitä täyttämään lukioiden penkkejä, ja kunnissa pähkäillään, miten oppilaita saataisiin lisää.
Aikaisemmin monien lukioiden kilpailuvaltteja olivat ilmaiset koulukirjat ja tietokone. Ilmaisten opiskeluvälineiden tarjoaminen tuli kunnille lakisääteiseksi, kun vuonna 2021 oppivelvollisuus laajentui koskemaan toisen asteen opintoja, eli lukioita ja ammattikouluja.
Joissakin lukiossa tarjotaan tätä nykyä ilmainen ajokortti osana opintoja. Näin tehdään esimerkiksi Merikarvialla, Paltamossa ja Puolangalla.
Opiskelijoita houkutellaan myös ihan puhtaasti rahalla. Pomarkun, Vesannon ja Pihtiputaan kunnissa lukiosta valmistuneille opiskelijoille myönnetään tuhannen euron stipendi.
Myös maksuttomia vuokra-asuntoja on tarjottu opiskelijoille esimerkiksi Rautjärven kunnassa. Pienempänä etuna moni kunta tarjoaa lukiolaisille ilmaisen pääsyn liikuntasalille tai muihin kunnan ylläpitämiin urheilutiloihin.
Yksi kilpailuvaltti on lukioiden erikoistuminen opetustarjonnassaan. Jo joka kolmas lukio tarjoaa painotettuja opintoja erityislinjoilla. Näitä ovat esimerkiksi musiikki-, urheilu-, luonnontiede- tai kielipainotteiset linjat. Erityislinjojen määrä on noin kaksinkertaistunut viimeisen kymmenen vuoden aikana.
”Tämä on ollut erittäin positiivinen lisä. Ajokortissa on kuitenkin kyse isosta summasta rahaa. Ei voi valittaa”
Toisen vuoden opiskelija Kasper Lemmenranta on suorittanut ajokorttinsa ilmaiseksi Merikarvian lukiossa.
”Tämä on ollut erittäin positiivinen lisä. Ajokortissa on kuitenkin kyse isosta summasta rahaa. Ei voi valittaa”, Lemmenranta tokaisee
Lemmenranta on oman kylän poikia, eikä ajokortti vaikuttanut hänen kouluvalintaansa.
”Paikkakuntalaisena tiesin alkujaankin, että tulen menemään Merikarvian lukioon, jos lukioon päätän mennä. Vaikka omalla kohdallani ilmaisella ajokortilla ei ollut vaikutusta valintaan, uskon silti että tällaiset porkkanat voivat saada opiskelijoita tulemaan kauempaakin.”
Lemmenranta sanoo nauttivansa pienen lukion ilmapiiristä. Oppilaat ja opettajat tuntevat toisensa hyvin ja opetus on yksilöllisempää kuin suurissa lukioissa.
Merikarvian lukion opettaja ja aiempi vt. rehtori Jani Helenius pitää ajokorttia hyödyllisenä ja yleissivistävänä lisänä opintoihin, eikä vain taloudellisena houkuttimena.
”Kyllä me opetuksen laadulla pyritään kilpailemaan. Pelkät markkinointitemput eivät kanna pidemmän päälle”, Helenius sanoo.
Merikarvialla on kunnostauduttu muillakin tavoin opiskelijoiden saamiseksi. Lukiossa on ollut viime syksystä tarjolla luonnontieteiden ja teknologian sekä lääketieteen painotuslinjat.
”Meillä on tehty hiljattain remontit fysiikan, kemian ja biologian luokkiin ja puitteet ovat viimeisen päälle. Remonttien yhteydessä päätimme, että alamme hyödyntää paikallisia vahvuuksiamme ja tarjoamme painotuslinjat”, Helenius kertoo.
Jani Helenius on Merikarvian lukion fyysikan ja matematiikan opettaja. Hän toimi tammikuun puoliväliin asti koulun vt. rehtorina. Kuva: Jussi PartanenEsimerkiksi Satakunnan ammattikorkeakoulun hoitotieteiden ja terveysalan opintoja voi opiskella Merikarvialla jo lukion aikana.
”Pelkät markkinointitemput eivät kanna pidemmän päälle”
Viime syksynä opiskelijoita saatiin myös ulkomailta. Lukio tekee yhteistyötä Peter Westerbackan vetämän Finest Future -yrityksen kanssa, joka tuo opiskelijoita pienten paikkakuntien lukioihin, joissa aloituspaikat eivät täyty täkäläisillä nuorilla.
Yritys kouluttaa opiskelijoille vähintään B1-tason suomen kielen ja opiskelijat suorittavat opintonsa suomeksi kuten muutkin. Ideana on, että nuoret jäisivät Suomeen, jatkokouluttautuisivat ja lopulta myös työllistyisivät.
”Kahdeksan oppilasta on tullut eri puolilta maailmaa, Myanmarista, Tansaniasta, Vietnamista ja Kiinasta. Opiskelijat ovat erittäin motivoituneita ja heidän kielitaitonsa kehittyy edelleen lukion aikana.”
Lukioiden tarjoamien etujen ja taloudellisten houkuttimien taustalla on nuorten ikäluokkien pienentyminen sekä pyrkimys taata lukioiden rahoitus, kertoo Kuntaliiton lukiokoulutuksen erityisasiantuntija Kyösti Värri.
Kuntien saama valtionosuus lukiokoulutuksen järjestämiseen määräytyy opiskelijamäärän perusteella. Kun opiskelijamäärät laskevat, kulut pysyvät pitkälti samana, mutta valtionosuusrahoitus vähenee. Opiskelijamäärän pienentyessä kunta joutuu joko lisäämään omaa rahoitustaan tai vähentämään opetustarjontaa.
Tämän vuoksi opiskelijoiden saaminen pieniin lukioihin on niiden elinehto.
”Ei auta mitään, että taloudellisilla porkkanoilla houkutellaan opiskelijoita naapurista, jos kokonaisopiskelijamäärä alueella vähenee”
Kuntaliiton erityisasiantuntija Kyösti Värri uskoo, että tulevaisuudessa nähdään enemmän järjestelyjä, joissa yksi kunta vastaa lukio-opetuksesta myös naapurikunnissa. Kuva: Kuntaliitto ryKyösti Värri pitää kilpailua terveenä, kun se tapahtuu opetuksen laadulla. Taloudelliset porkkanat hän näkee kuitenkin ongelmalliseksi.
”Ei auta mitään, että taloudellisilla porkkanoilla houkutellaan opiskelijoita naapurista, jos kokonaisopiskelijamäärä alueella vähenee” , Värri sanoo.
Yhä pienenevästä opiskelijamäärästä kilpailu on nollasummapeliä. Opiskelijan saaminen omaan lukioon on kunnalle voitto, mutta viereiselle kunnalle tappio.
”Keskinäisen kilpailun sijasta kuntien tulisi hakeutua yhteistyöhön ja miettiä, miten alueella kyetään takaamaan laadukas lukiokoulutus jatkossakin. Tämä on tietysti hankalaa, mutta se on ainut kestävä tie.”
Yhteistyö voi tarkoittaa eri toimintojen jakamista kuntien kesken tai yhteistä koulutuksen järjestäjää.
”Jos mitään ei tehdä, on aivan vääjäämätöntä, että oppilaitosverkosto harvenee.”
”Joka paikassa ei tarvitse tuottaa kaikkea opetustarjontaa, vaan voidaan sopia keskinäisestä työnjaosta. Hoitakaa te tuo osa opetuksesta, ja me hoidamme tämän. Näin opetusryhmiä voidaan yhdistää.”
Uusilla teknologioilla ja monimuoto-opiskelulla on merkittävä rooli asiassa. Ei ole taloudellisesti järkevää, että kaksi vierekkäisen kunnan lukiota järjestävät vaikka valinnaisen saksan kielen opetuksen pienille ryhmille.
Kunnat voivat sopia, että järjestetään jonkin opintojakson opetus toisessa lukiossa ja toisen lukion opiskelijat osallistuvat opetukseen etänä.
Värrin mukaan koulutuksen järjestäjien välinen yhteistyö sekä digitalisaation hyödyntäminen voivat pelastaa pienempiä lukioita lakkauttamiselta.
”Jos mitään ei tehdä, on aivan vääjäämätöntä, että oppilaitosverkosto harvenee.”
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
