Talvi ja liukkaat ajokelit yllättivät taas autoilijat. Kuva: Jarkko Sirkiä
Liikennekuolemia ja mopoturmia on nyt ennätyksellisen vähän, mutta silti liikenneturvallisuuden kehitykseen on hiipinyt yksi häkellyttävä ilmiö
Turvallisuus liikenteessa on kohennut tasaisesti, ja siitä on kiittäminen uutta tekniikkaa. Toisaalta esimerkiksi kännyköiden käyttö ratissa aiheuttaa uusia haasteita.
Liikenteen kokonaisturvallisuus on loppupeleissä kaikkien siellä kulkevien vastuulla. Kuva: Jarkko SirkiäTalvi tekee tuloaan ja autoilijoilta vaaditaan erityistä huolellisuutta tien päällä. Jäätyneet tiet, pimeys ja huono näkyvyys sekä liikkeellä olevat hirvieläimet heikentävät kaikki liikenneturvallisuutta.
Lokakuun lopun ja marraskuun alun ensilumien tulo näkyy teillä peltien kolinana. Olosuhteiden muutoksiin ei kyetä reagoimaan tarpeeksi ja liian kova tilannenopeus on useimmiten syypäänä.
Sosiaalisessa mediassa törmää erilaisiin kertomuksiin välinpitämättömästä käyttäytymisestä liikenteessä. Julkisen keskustelun sekä uutisten perusteella syntyy helposti kuva kasvavasta piittaamattomuudesta Suomen teillä. Pitääkö tämä kuitenkaan tilastojen valossa paikkaansa?
Liikenneturvan johtavan asiantuntijan Juha Valtosen mukaan piittaamatonta liikennekäyttäytymistä ei ole suoranaisesti määritelty eikä mitattu, mutta asiaan pääsee kiinni muutakin kautta.
”Ylinopeus on varmasti yksi indikaattori välinpitämättömästä liikennekäyttäytymisestä. Viime vuosien trendi on ollut, että ylinopeuden ajaminen on vähentynyt ja keskinopeudet alentuneet”, Valtonen kertoo.
Esimerkiksi ylinopeudet 80 km/h -alueilla laskivat vuonna 2022 edellisestä vuodesta 15,4 prosentista 14 prosenttiin. Viimevuosien nopeuskehityksen taustalla voi olla kallistuneet polttoaineiden hinnat, Valtonen epäilee.
Vaikka ylinopeutta ajettaisiinkin vähemmän kuin ennen, on suomalaisilla vielä paljon petrattavaa auton ratissa. Euroopan unionin Baseline-tutkimushankkeesta käy ilmi, että esimerkiksi moottoriteillä nopeusrajoituksia noudatti Suomessa vain 45 prosenttia autoilijoista. Tämä oli neljänneksi huonoin tulos tutkimuksen viidestätoista vertailumaasta.
On huomioitava kuitenkin, että tutkimuksessa ylinopeudeksi laskettiin jo 1 km/h nopeusrajoituksen ylitys.
Autoilijoiden vihaamat nopeusvalvontakamerat ovat kustannustehokas ja monin paikoin ainoa mahdollinen tapa nopeusrajoituksien noudattamiseen. Kuva: Kari Lindholm”Harvaan asuttuna maana meillä on vaikea valvoa nopeuksia kattavasti ja poliisin resurssit ovat hyvin alhaiset. Heikko liikennevalvonnan taso on varmasti yksi selittävä tekijä ylinopeuden ajamiseen”, Valtonen avaa.
Valtonen ei usko, että liikennekäyttäytyminen olisi muuttunut huonompaan suuntaan. Onnettomuustilastot puhuvat omaa kieltään enemmänkin positiivisesta muutoksesta. Vuonna 2022 Suomessa tapahtui 196 liikennekuolemaa, joka on itseasiassa ennätys. Alle kahtasataa kuolemaa ei ole liikennehistorian aikana ollut sitten vuoden 1941.
”Pitkällä aikavälillä liikennekuolemien määrät ovat vähentyneet merkittävästi, mutta 2010-luvulla kehitys on junnannut paikoillaan 200–250 kuoleman välillä, kunnes nyt sitten päästiin alle kahdensadan.”
Loukkaantumiset ovat laskeneet sitäkin enemmän, mutta tilastoissa on epävarmuutta.
”Loukkaantuneiden määrät ovat poliisin tilastojen mukaan vähentyneet hyvinkin vahvasti 2010-luvulla, mutta tämä ei anna välttämättä oikeaa kuvaa. Poliisin resurssit ovat niukentuneet ja poliisit eivät tulee enää yhtä usein paikalle pikkuonnettomuuksissa kuin aiemmin. Tällöin loukkaantumisetkaan eivät tilastoidu.”
Erityisen silmiinpistävä muutos on tapahtunut mopokolarien vähentymisessä.
”Mopojen määrät ovat pudonneet liikenteessä ja samoin mopokolarit ovat tippuneet radikaalisti reilun kymmenen vuoden aikana. 2011 loukkaantui yli tuhat mopoilijaa ja nyt luku on alle kolmensadan.”
”Harvaan asuttuna maana meillä on vaikea valvoa nopeuksia kattavasti ja poliisin resurssit ovat hyvin alhaiset”
Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin johtava asiantuntija ja liikennepsykologi Inkeri Parkkari on myös pitkälti samoilla linjoilla. Hän ei näe, että käyttäytymisessä tien päällä olisi tapahtunut suuria muutoksia.
”Mitään massiivisia muutoksia ajokäyttäytymisen suhteen ei ole havaittavissa viimeisten vuosien aikana. Sen sijaan muutosta on tapahtunut uusien autojen teknologiassa, joka tukee kuljettajan ajamista. Esimerkiksi kaistavahdit, adaptiiviset vakionopeudensäätimet ja vastaavat vaikuttavat positiivisesti kuljettajien toimintaan”, Parkkari kertoo.
Julkinen keskustelu liikenteestä vääristää helposti kokonaiskuvaa.
”Ihmisillä on taipumus kiinnittää huomiota kaikkeen sellaiseen, joka poikkeaa normaalista. Sata autoa voi tulla vastaan, eikä niihin kiinnitä huomiota, mutta heti kun yksikin käyttäytyy oudosti, huomio herää. Tämä voi antaa vääristynyttä kuvaa, kun ihmiset kirjoittelevat someen huomioistaan tien päältä.”
Liikenneturvallisuus on parantunut ajan mittaan valtavasti. Kuten aikaisemmin mainittiin, liikennekuolemia oli viime vuonna 196. Vertailun vuoksi, vuonna 1972 liikenteessä kuoli 1156 ihmistä. Lukuja ei tule tarkastella tyhjiössä, vaan suhteessa liikenteen määrään.
Autoalan tiedotuskeskuksen mukaan vuonna 1972 henkilöautoja oli Suomessa 175 tuhatta asukasta kohden. 2022 autoja oli tuhatta asukasta kohden 492. Kuten arvata saattaakin, myös liikennemäärät teillä ovat kasvaneet tasaisesti koronavuosia lukuun ottamatta.
Ikuinen trendi kuolemaan johtaneissa kolareissa on, että kuskina on nuori mies. Kuva: Jaana KankaanpääAutoja on siis liikenteessä vuosi vuodelta enemmän ja kuolonkolareita vähemmän.
”Kolareiden vakavuuteen vaikuttavat itse ajoneuvo, liikenneympäristö, sääntely ja kuljettaja. Kaikkien näiden saralla on tapahtunut suurta parannusta”, Parkkari toteaa.
Autoista on tullut turvallisempia, uusien teiden rakentamisessa turvallisuus nostetaan korkealle suunnittelussa, nopeusrajoituksia ja muuta kuljettajien toimintaa ohjaavaa sääntelyä on ollut jo kauan.
”Ne ihmiset, jotka ovat muutenkin välinpitämättömiä muita ihmisiä ja yhteiskuntaa kohtaan, ovat sitä myös liikenteessä.” Liikennepsykologi Inkeri Parkkari
Vaikka liikenneturvallisuus on kohentunut, tämä ei tarkoita, etteikö uusiakin haasteita olisi.
Puhelimen vahtaamisesta on tullut uusi vitsaus ja haaste liikenneturvalle.
”Ennen puhelimia, jos auton ajolinja heittelehti, ajateltiin että kyseessä on rattijuopumus. Nykyään melkeinpä oletetaan, että puhelinta siellä vahdataan”, Parkkari kertoo.
Liikenneturvan Valtosen mukaan puhelimesta on tullut yksi suurimmista riskeistä liikenteessä.
”Älypuhelimet ovat yksi tarkkaamattomuutta aiheuttava tekijä, joka puolestaan on syytekijä onnettomuuksiin. Kansainvälisesti puhutaankin, että tarkkaamattomuus on noussut onnettomuuksien neljänneksi merkittäväksi riskitekijäksi päihteiden, ylinopeuden ja turvalaitteiden käyttämättömyyden lisäksi”, Valtonen sanoo.
Älypuhelinten käytön yhteyttä liikennevahinkoihin on vaikea selvittää jälkikäteen.
Uudet liikennemuodot vaativat ihmisiltä enemmän tarkkaavaisuutta.
”Kaupungeissa sähköpotkulaudat on tulleet autoilijoille kaiken muun seurattavan lisäksi ja uuteen kulkutapaan totuttelu vie aikaa”, Parkkari kertoo.
Parkkarin mukaan nykytilanteessa on yksi huolestuttava piirre. Riskikäyttäytyjien määrä ei ole laskenut onnettomuustilastoissa yhtä paljon kuin muiden. Yhä suurempi osuus onnettomuuksista tapahtuu tietoisesta riskinottamisesta, kuten ylinopeuden ajamisesta tai päihteiden käytöstä. Niin sanottujen tavallisten onnettomuuksien osuus on samalla laskenut.
”Ihminen ajaa kuten elää. Ne ihmiset, jotka ovat muutenkin välinpitämättömiä muita ihmisiä ja yhteiskuntaa kohtaan, ovat sitä myös liikenteessä. Nämä ihmiset ovat ikävä kyllä liian paljon esillä tilastoissa”, Parkkari toteaa.
Riskikäyttäytyjät ovat useimmiten nuoria miehiä.
Vuosina 2020 ja 2021 kovalla, yli 40 km/h ylinopeudella, ajettiin viidesosa kuolonkolareista henkilöautoilla. Tämä oli aikaisempia vuosia korkeampi luku.
Koronavuosina vapaa-ajan viettämisen mahdollisuudet vähenivät, joka mahdollisesti näkyi myös onnettomuuksina tien päällä erityisesti nuorilla.
”Baari-illan sijasta lähdettiinkin autolla baanalle. Alkoholia kun käytetään ja joukossa tyhmyys tiivistyy, niin näitä tapauksia tuli muutamia lisää”, Valtonen sanoo.
”Kuolemaan johtaneet onnettomuudet ovat sellaisia, että vähintään puolesta niissä on jonkinasteista tuottamuksellisuutta tai jopa tahallisuutta. Joko ajetaan tahallisesti päin itsemurhatarkoituksessa, ajetaan todella kovaa ylinopeutta, ollaan ilman turvalaitteita tai sitten ollaan liikenteessä rattijuoppona.”
Voidaan siis todeta, että pelkästään lakia noudattamalla suuri osa liikennekuolemista saataisiin vältettyä.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
