Saamelaislapsilta puuttuvat äidinkielelle dubatut elokuvat

Saamelaistaiteilijat Anne Kirste Aikio (vas.) ja Jenni Laiti näkevät saameksi dubatut lastenelokuvat yhtenä tapana tukea lasten kielen kehitystä ja vahvistaa saamelaiskulttuuria. Kuva: LEHTIKUVA / Tarmo Lehtosalo

Koko saamelaiskulttuuri hyötyisi, jos lastenelokuvia dubattaisiin saameksi. Näin arvioivat saamelaistaiteilijat Jenni Laiti ja Anne Kirste Aikio. Nyt saatavilla ei ole yhtäkään saameksi dubattua lastenelokuvaa.

Kaikki kolme Suomessa puhuttavaa saamen kieltä ovat uhanalaisia, joten elokuvien dubbaamisella olisi koko saamelaiskulttuurille iso merkitys. Se tukisi lasten kielen kehitystä ja vahvistaisi siten koko kulttuurin elinvoimaisuutta.

Näistä syistä saamelaiset esittivät talven korvalla toiveensa, että Disneyn menestyspiirretty Frozen dubattaisiin saameksi. Teko olisi ollut tavallaan vastalahja siitä, että Frozeniin haettiin inspiraatiota saamelaiskulttuurista.

Kulttuurisesta omimisesta eli vähemmistökulttuurin taloudellisesta hyödyntämisestä on puhuttu viime aikoina paljon esimerkiksi sellaisten tapausten yhteydessä, jossa joku saamelaisyhteisöön kuulumaton henkilö on pukeutunut epäaitoon saamenpukuun.

Jenni Laiti asuu Ruotsissa, ja hänen mukaansa siellä asioihin suhtaudutaan jo valistuneemmin.

Anne Kirste Aikio selittää asiaa historialla. Suomi on vasta satavuotias, ja sen omakin identiteetti on vielä epäselvä.

"Suomi rakentaa vielä itseäänkin."

Nyt saamelaiskäräjät on laatinut yhdessä markkinointitoimisto House of Laplandin kanssa ohjeistuksen siitä, miten saamelaiskulttuuriin liittyvää kuvastoa tulisi käyttää esimerkiksi matkailumarkkinoinnissa. Ohjeistuksen mukaan saamelaisuutta esille tuovan markkinoinnin on esimerkiksi oltava hyvän “tavan mukaista, rehellistä ja totuudenmukaista”. Jos kuva esittää saamelaista, kuvassa tulee myös esiintyä saamelainen, ja jos kuvassa on saamenpuku, puvun tulee olla aito.