Miksi fluoria kammoksutaan vaarallisena suksivoiteissa, mutta juomavedessä ja hammastahnassa sitä käytetään? – Kyse on väärinymmärryksestä

Kuva: Kari Salonen

Hiihdon ystävät ovat seuranneet, kuinka kiellettyjä fluorivoiteita jäljitetään maailmancupin kisoissa kissojen ja koirien kanssa.

Vaikka puhutaan fluorista hiihdonkin yhteydessä, perustellumpaa olisi puhua isosta joukosta fluorattuja hiilivetyjä eli PFAS-yhdisteitä.

Niitä käytetään teollisuudessa monella lailla, kuten tekstiileissä ja vaikkapa paistinpannujen pinnoitteissa.

Muutamassa vuodessa PFAS kielletään lähes varmasti Euroopassa teollisuuskäytössä. Aloite etenee Euroopan kemikaalivirastossa kuin juna. Hiihto on tässä vain pieni sivujuonne.

PFAS:n kieltoon on painavat perusteet. Luontoon päästyään se pysyy siellä ja alkaa kertyä myös ihmisiin ja eläimiin. Vaikutukset terveyteen ovat moninaiset aina testosteronin tuotannosta syövälle altistaviin aineisiin.

Monet ovat ihmetelleet, miksi ihmeessä sitten juomavedessä ja hammastahnoissa on fluoria, jos se on terveydelle vaarallista?

Kyse on termien sekaannuksesta. Hammastahnan ainesosa on hivenaine fluoridi. Kyseessä on siis kaksi täysin eri ainetta, joilla ei ole mitään tekemistä keskenään.

Hampaiden pesua ja veden juontia voi jatkaa rauhallisin mielin.