Ruokien vierasaineet laitettiin järjestykseen haitallisuuden mukaan – näitä elintarvikkeita viranomaiset tarkkailevat erityisesti
Ruokaviraston tuore selvitys kertoo, mitkä elintarvikkeissa olevat vierasaineet vaikuttavat meissä haitallisemmin kuin toiset.
Saamme kaikesta ruuasta vierasaineita, ja nyt niiden haitallisuus suomalaisille on laitettu järjestykseen. Kuva: Jaana KankaanpääKävit ehkä lounastunnilla ostamassa monipuolisen salaatin, ja samalla ajattelit tekeväsi palveluksen itsellesi. Salaatin mukana sait nitraattia. Lohesta elohopeaa, PFAS-yhdisteitä ja muita ympäristömyrkkyjä. Purkkiananaksesta tuli tinaa. Muista valitsemistasi raaka-aineista jotain muuta.
Suomalaisia ilahduttaa, että kotimaisessa viljassa on vähemmän raskasmetalleja kuin EU-maissa keskimäärin.
”Toisaalta kotimaisissa salaateissa saattaa olla etenkin keväisin ja syksyisin enemmän nitraattia kuin ulkomaisissa, sillä pimeässä ympäristössä sitä syntyy herkimmin”, kertoo erikoistutkija Johanna Suomi Ruokaviraston riskinhallinnan yksiköstä.
Joitain pitoisuuksia voimme alentaa jo tuotantovaiheessa. Viranomaiset ovat laittaneet raja-arvon esimerkiksi lannoitteiden kadmiumille, koska maaperämme koostumus siirtää sen helpommin kasveihin ja elintarvikkeisiin kuin monessa muussa maassa.
Ruokaviraston uusi selvitys laittaa vierasaineet järjestykseen niiden haitallisuuden mukaan. Näin viranomaiset voivat parhaiten valvoa ruuassa olevia vaarallisten aineiden määriä ja antaa käyttösuosituksia.
Viraston riskiluokittelussa vaikutukset jaettiin kahteen pääryhmään. Ensimmäiseen ryhmään luettiin aineet, joiden saanti voi kerta-annoksena tappaa tai sitten aiheuttaa selviä oireita.
Meillä suomalaisissa ei ole kohtalaista tai sitä suurempaa riskiä kuolla mihinkään vierasaineeseen, mutta lievempiä oireita – huimausta, pahoinvointia ja ihottumaa – voimme saada jo kerta-annoksesta nikkeliä tai oopiumalkaloideja, joihin luetaan morfiini yksin tai yhdessä kodeiinin kanssa.
Johanna Suomi kertoo, että oireita aiheuttavia nikkelimääriä on mahdollisuus saada suun kautta nautittuna muun muassa öljyisistä siemenistä, kuten auringonkukansiemenistä. Siksi ruokaviraston suositus on enintään kaksi ruokalusikallista päivittäin ja lajeja vaihdellen.
Toiseen ryhmään kootut vierasaineet puolestaan voivat olla haitallisia, jos niille altistuu säännöllisesti pitkällä aikavälillä.
Syöpää ja sikiövaurioita aiheuttavien kahdeksan vierasaineen kaartiin kuuluvat muun muassa aflatoksiinit, arseeni ja akryyliamidi.
Hormonitoimintaa häiritsevät dioksiinit ja PCB:t. Vakavia elinvaurioita aiheuttavat PFAS-yhdisteet. Lievempiä oireita taas voi saada 2- ja HT2-toksiineista.
Tiettyjen elintarvikkeiden suurkuluttajilla on mahdollisuus saada näitä kaikkia liikaa.
Aflatoksiineja on löydetty muun muassa pähkinöistä ja muista tuontielintarvikkeista. Arseenia voi saada porakaivovedestä ja riisistä. Siksi viranomaiset ovat laittaneet riisin arseenille enimmäisarvon, jota myös kokein valvotaan.
Syöpää aiheuttavaa akryyliamidia syntyy suorassa suhteessa esimerkiksi siihen, kuinka tummaksi leipä paahdetaan.
Kaikki eivät altistu vierasaineille samassa suhteessa. Ruokaviraston arvio laskettiin niille, joiden arvellaan saavan eniten tiettyjä haitta-aineita.
Runsaasti alkoholia käyttävällä on iso todennäköisyys saada esimerkiksi syöpää aiheuttavaa etyylikarbamaattia. Toisaalta lyijyaltistusta on vaikea kohdentaa mihinkään, sillä sitä on kaikkialla maaperässä.
”Veren lyijypitoisuuksia on mitattu pitkään. Tiedämme, että suomalaisten lyijyaltistus on paljon vähäisempää nyt kuin 1980–90-luvuilla, jolloin saimme sitä autojen polttoaineista”, Suomi kertoo.
Vaikka emme voi välttää vierasaineita, edes monet suurkuluttajat eivät välttämättä sairastu niistä – kuten jokainen tupakoitsijakaan ei saa keuhkosyöpää. Riski vain kasvaa.
Johanna Suomi muistuttaa, että myös elintarvikkeiden hyödyt on otettava huomioon. Lounassalaatti sisältää vierasaineita mutta myös tärkeitä ravintoaineita ja kuituja, joita epäterveellisessä ruuassa on vähemmän.
”Suuntaa antaa ruokakolmio. Kannattaa syödä monipuolisesti, vaihtelevasti ja kohtuudella”, Suomi muistuttaa.
Lue lisää:
Leipävilja laadukasta, rehuviljan hehtopainot matalia
Kirjolohista löytyi jälleen IHN-tautia Ahvenanmaalla – Ruokavirasto määräsi kalat lopetettaviksi
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
