Suurin osa suomalaisista gospel-levyistä menee kaupaksi konserteissa. Pekka Simojoki asetteli levyjään esille ennen keikkaansa Kustaa Aadolfin kirkossa Iisalmessa 1. syyskuuta. Kuva: Pentti Vänskä
Meillä on traumaattinen suhtautuminen hengellisyyteen ja se näkyy myös asenteissa gospel-musiikkiin, sanoo Pekka Simojoki – nyt hän kertoo, mistä se johtuu
Hengellinen musiikki Suomessa painii samojen haasteiden kanssa kuin muukin musiikkiala ja monien seurakuntien määrärahojen niukentumisesta. Gospel-musiikin legenda Pekka Simojoki haluaa asenteiden gospeliin muuttuvan.
Pekka Simojoen mukaan laulut menevät tunteisiin sydämen kautta. ”Siinä on musiikin voima.” Kuva: Pentti VänskäPekka Simojoki on hengellisen musiikin yksi tunnetuimmista artisteista Suomessa. Hän täräyttää heti haastattelun alussa ennalta-arvaamattoman lauseen.
”Minusta piti tulla lapsena maanviljelijä”, Rantsilan kylässä Pohjois-Pohjanmaalla nuoruutensa kesiä viettänyt Simojoki sanoo. Muistoissa kiitävät Eero-sedälle tehdyt heinätyöt ja kesätyö lomittajana.
Pekan ollessa 6-vuotias Simojoen perhe lähti lähetystyöhön Afrikkaan, josta hänelle tarttui mukaan afrikkalaisen hengellisen musiikin rytmi ja ilo. 15-vuotiaana hän palasi perheensä kanssa Suomeen.
Yli 800 kappaletta säveltänyt konkari kuuluu Suomen tuotteliaimpiin gospel-musiikiin artisteihin. Keikkoja hän laskeskelee tehneensä yli 7 000. Tämänkin syksyn keikkakalenteri on jo täyteen varattu.
Simojoen mukaan keikat vetävät yleisöä niin kaikista kirkkokunnista kuin niiden ulkopuoleltakin.
”Kirkkokuntien rajat ovat keinotekoisia, ne ovat historiallista perintöä. Olenkin nauranut, että saman taivaaseenhan me kaikki ollaan menossa. Jos siellä pitää pärjätä yhdessä, niin miksi emme pärjäisi täällä?”, evankelisluterilaiseen kirkkoon kuuluva artisti nauraa.
Gospel-konsertteja pidetään ympäri Suomen. Yleisöä kerääntyy hyvin muun muassa Seinäjoelle, Tampereelle, Ouluun ja Jyväskylään.
Pääkaupunkiseudulla järjestetään myös gospel-konsertteja, mutta runsaan tarjonnan vuoksi tapahtumien pitäminen on haastavampaa.
Keikoilla ja konserteissa liikkuu eniten 35–60-vuotiaita ihmisiä. Keskimäärin ne vetävät satoja ihmisiä, kertoo toimitusjohtaja Johanna Vauto Ohjelmatoimisto Kristallista.
Ohjelmatoimisto on kristilliseen arvopohjaan pohjautuva jyväskyläläinen keikkajärjestäjä. Sen listoilla on tällä hetkellä 22 artistia ja yhtyettä.
”Isoilla kiertueilla väkeä liikkuu tuhansia”, Vauto kertoo.
Vauton mukaan Suomessa on tällä hetkellä muutamia kymmeniä hengellisen musiikin artisteja, jotka tekevät säännöllisesti keikkaa. Monet artistit järjestävät myös itse konsertteja yhteistyössä ohjelmatoimiston ja seurakunnan kanssa tai vaihtoehtoisesti seurakunta tilaa heiltä konsertteja.
”Kaikista vaikeinta on tavoittaa nuoria aikuisia. Olemme pyrkineet kehittämään keinoja tavoittaa heitä paremmin. Esimerkiksi toukokuussa on tulossa Helsinki–Tallinnan-risteilylle nuorille aikuisille suunnattu gospel-tapahtuma.”
Suomessa on tällä hetkellä muutamia kymmeniä hengellistä musiikkia tekeviä artisteja, jotka tekevät säännöllisesti keikkaa. Soittimet ja äänentoisto roudataan usein itse keikkapaikoille, kuten Pekka Simojoki tekee. Kuva: Pentti Vänskä2020-luvun gospel-kenttää koskettavat samat muutokset kuin musiikkialaa yleensäkin. Korona kuritti tapahtuma-alaa ja ääniteteollisuutta on murtanut digitalisaation murros.
Korona ei ole kuitenkaan ainut syy siihen, miksi gospel-tapahtumat ja -bändit ovat vähentyneet Suomessa sitten 1980-luvun kulta-ajan.
”Monien seurakuntien määrärahat ovat tiukoilla, mikä heijastuu gospel-tapahtumien niukentumiseen. Kulut ovat suuret ja väkeä käy niissä vähemmän”, Radio Dein musiikkipäällikkö Antti Suonio kertoo.
Gospel-musiikin levyjen myynnissä on tapahtunut myös iso muutos.
”Vuosia sitten teimme jopa kymmeniä äänilevyjä vuodessa, osa gospelia, osa muunlaista seurakuntamusiikkia tai instrumentaalilevyjä. Nyt teemme vuosittain vain muutaman äänitteen, joskus jopa vain yhden tai ei yhtään uutta levyä. Joululevyt myyvät vielä toistaiseksi jonkin verran, etenkin, jos artisti keikkailee ahkerasti”, kertoo toimitusjohtaja Merja Pitkänen Päivä Osakeyhtiöstä.
Radio Dein musiikkipäällikön Antti Suonion mukaan soittolistalle pääseminen vaatii hyvän tuotannon. Soitetuimpiin artisteihin lukeutuvat vanhaan gospel-kaartiin kuuluva, Simojoen Exit-yhtye ja kansanmusiikkihenkinen pop-yhtye Maksetut viulut.
Valtakunnallisen Radio Dein musiikista yli 80 prosenttia on suomenkielistä.
”Teksti on aika kuningas suomenkielisessä musiikissa. Siltä odotetaan ajankohtaisia ja ajatuksia herättäviä juttuja. Yhdentekevä teksti ei mene läpi.”
Amerikassa suhtautuminen gospel-musiikkiin on aivan toisenlaista kuin Suomessa. Hengellistä musiikkia soitetaan kaupallisilla radiokanavilla ja monen muusikon tausta on afroamerikkalaisten kirkkokuoroissa.
Meillä on jotenkin traumaattinen suhtautuminen gospeliin. Saatetaan sanoa, että ihan hyvä biisi, mutta väärät sanat.
Simojoella onkin painavaa sanottavaa suomalaisten yleisestä asenneilmapiiristä.
”Meillä on jotenkin traumaattinen suhtautuminen gospeliin. Saatetaan sanoa, että ihan hyvä biisi, mutta väärät sanat.”
Hän uskoo monien kielteisten asenteiden johtuvan siitä, että uskonnosta on tehty äärimmäisen yksityinen asia.
”Kristillisyyttä yritetään poistaa julkisesta tilasta kaikin tavoin, esimerkiksi koulujen juhlien lauluista, vaikka se on monessa mielessä meidän maamme kulttuurin perusta. Pieniäkin kristillisiä viittauksia pidetään uskonnon harjoittamisena. Hengellisyydestä pitäisi voida puhua rennosti, samalla tavalla kuin vaikka Afrikassa.”
Suomalaisesta kulttuurista hän toivoo entistä avoimempaa: sitä, että myös kaupalliset radiokanavat uskaltaisivat soittaa gospelia edes joskus. Samalla tavalla kuin Radio Deillä on välillä sekulaaria musiikkia.
Merkittävä keikkamuisto Simojoelle nousee muutaman viikon takaa Kangasalalta. Hän esiintyi toisen maailman sodan keskitysleireiltä selvinneille juutalaisille vanhuksille. ”Vaikka aluksi mietin, mitä osaan laulaa heille, tilaisuus oli todella lämminhenkinen." Kuva: Pentti VänskäHaasteista huolimatta Simojoki on kiitollisella mielellä.
”Me monet vanhat konkarit ollaan saatu tehdä paljon. Monet meistä ovat edelleen tien päällä ja uusiakin artisteja on tullut, mutta saisi olla enemmänkin. Tässä on viime vuosina ollut vähän odottavainen tunnelma, milloin se nousu tulee.”
Hengellisen musiikin tarjonta on hänen mukaansa Suomessa harvinaisen monipuolinen.
”Meille on syntynyt 1960-luvulta lähtien mahtava uusien ja omaperäisten laulujen perinne. Siitä kertoo esimerkiksi suosittu Nuoren seurakunnan veisukirja, jota käytetään erityisesti rippikoulussa.”
Simojoki ei pelkästään usko vaan myös tietää, että hengellisen musiikin välityksellä voidaan viedä rohkeutta, toivoa ja valoa.
”Suuret kysymykset, myös hengellisyys, ovat osa jokaisen ihmisen elämää. Musiikki on hyvä terapiaa, se lohduttaa, rohkaisee ja antaa toivoa.”
Tässä on viime vuosina ollut vähän odottavainen tunnelma, milloin se nousu tulee.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
