Lipstikkapuskan omistajan ei tarvitse ostaa lihalientäkään. Kuva: Sanne Katainen
Kotitarveviljelyllä voit pienentää kauppalaskua – näin se on mahdollista
MT selvitti edellytyksiä, joilla yksinkertainen kotitarveviljely voi pienentää kauppalaskua.
Kotitarveviljelyn harrastaja voi yhä säästää ruokakaupoilla. Kuva: Ville-Petteri MäättäSuuret määrät suomalaisia kasvattavat tai haaveilevat kasvattavansa osan ruoastaan itse. Oma kasvimaa tuo mukanaan liikunnan ja pihan monimuotoisuuden kaltaisia hyötyjä, mutta säästääkö kotitarveviljelijä ruokamenoissaan?
”Vaikea tarkkaan laskea”, vastaa MT:n kysymykseen Keski-Suomen maa- ja kotitalousnaisten puutarha-asiantuntija Riitta Peräinen.
Kauppalaskun leikkaaminen on Peräisen mukaan mahdollista, vaikka hyvin harvoin se on ensisijainen syy kotitarveviljelyyn.
Aloituskustannuksia kertyy kasveista ja kasvatuspaikasta. Viljelylaatikko, multa, kasvit sekä mahdollinen lannoitus maksavat omasta rakentamisen halusta riippuen kympeistä jopa pariin sataan euroon. Valmiin kasvimaan omistaja voi selvitä vähemmällä, jos kasvualusta on kunnossa.
Peräinen muistuttaa viljelylaatikon kestävän jopa vuosikymmenen, joten kustannukset jakautuvat. Ostomultaa tarvitsee vuosi vuodelta vähemmän, jos kompostoi puutarhajätteensä.
Monet siemenetkin säilyvät itävinä pitkään, joten uutta pussillista ei välttämättä tarvitse joka kevät.
Muutaman kympin vuosittaisella sijoituksella saa vähintäänkin pienen kasvimaan tai pari kolme viljelylaatikkoa sekä useamman pussillisen kylvettävää. Kaupunkien viljelypalstojen vuokrat ovat palstasta riippuen 10–60 euroa kaudelta.
Säästöistä haaveilevan viljelijän kannattaa kylvää sitä, mikä kaupan hyllyssäkin maksaa.
”Varhaisjuureksia, salaattia sekä yrttejä”, Peräinen luettelee.
Kilo varhaisperunaa tai -naurista on omalta palstalta kaupan tarjontaa edullisempi. Yrtit sekä salaatit antavat pieneltäkin alalta satoa koko kesän, ja kasvatukseen kelpaavat hyvin marketin edullisetkin siemenet.
Säästöä hakeva puutarhuri keskittyy siis korkean kilohinnan varhaisjuureksiin, yrtteihin ja salaatteihin taikka suurisatoisiin vihanneksiin.
Peräinen mainitsee satoisan avomaakurkun, joka viihtyy erityisen hyvin lämpimällä seinustalla ja ruokkii kasvattajaansa pitkään.
Tärkein ohje Peräisen mukaan on kasvattaa sitä, mitä syö. Lopulta säästöksi muuttuu vain se ruoka, joka päätyy lautaselle.
Samoilla linjoilla on Marttaliiton puutarha-asiantuntija Tiina Ikonen.
”Kannattaa ensin seurata mitä itse syö ja viljellä sen mukaan.”
Kylvömäärät pitäisi mitoittaa oman kulutuksen mukaisiksi. Uusintakylvöjä samaan penkkiin voi tehdä muutaman kerran kesän aikana.
Myös Ikonen suosittelee yrttejä sekä pikkuvihanneksia sellaiselle, joka niitä ruoanlaitossaan käyttää.
”Kasvupaikallaan yrtit säilyvät. Kaupasta ostettaessa yrttipuskaa harvoin ehditään käyttää kokonaan, kun taas viljelylaatikossa niitä voi käyttää kasvun mukaan koko kesän. Syntyyhän siinä selvää säästöä.”
Ikonen suosittelee myös lamopinaattia. Jo yksi tai kaksi tainta kerryttää runsasta satoa koko kesän ajan. Kesäkurpitsa tuottaa kiloittain syötävää yhden kesän aikana.
Pihaa voi myös rikastuttaa monivuotisilla ruokakasveilla, kuten oreganolla, raparperilla, ilmasipulilla ja maa-artisokalla.
”Monivuotisen lipstikkapuskan omistajan ei tarvitse ostaa kaupasta lihalientäkään”, Ikonen sanoo.
”Viljelyn oppimisen kannalta perunan kasvattaminen on mielenkiintoista puuhaa”, suosittelee Tiina Ikonen. Varhaisperunalla voi säästääkin. Kuva: Säde Aarlahti”Tärkeää on käyttää sato kokonaan”, hän muistuttaa.
Ruokahävikki maksaa viljelylaatikossakin. Maakellaria tuskin kannattaa säästömielellä kaivaa, mutta ylijäämää voi säilöä kuivaamalla ja pakastamalla.
Talveksi säilöttävistä juureksista ei kotioloissa suurta säästöä saa. Juuresten hinnat ovat sen verran alhaiset kaupassakin.
”Viljelyn oppimisen kannalta perunan kasvattaminen kuitenkin on mielenkiintoinen puuha”, Ikonen suosittelee.
Lopultakin muutaman kympin keväinen sijoitus voi tuottaa kesän mittaan ruokaa kympeillä joka viikko. Siis satasia syksyyn mennessä.
Omalle työlle ei voi hintaa laskea. Päinvastoin kasvimaasta on lukuisia hyötyjä viljelijälle, eläimistölle sekä yhteiskunnan kriisinkestävyydelle.
”Nämä ovat harjoiteltavia perustaitoja, joita jokaisen tulisi osata”, tiivistetään Marttaliitosta.
Vinkit säästöihin
1. Kasvata sitä, mistä pidät ja mitä syöt.
2. Valitse kasveja, jotka tuottavat satoa pitkin kesää.
3. Kylvä uudelleen kesän myötä käytettyjen kasvien tilalle.
4. Käytä koko sato. Hävikki syö säästöt.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
