
Euroopan hovien naisilla on vahvempi asema kuin koskaan, mutta poliittista valtaa kuninkaallisilla on enää yhdessä maassa
Tulevaisuudessa siintää jo naishallitsijoiden aikakausi. Tuula Vainikaisesta valtion ylläpitämien kuninkaallisten määrän vähentäminen on ehdottomasti tarpeen.
Tanskan kuningasperhe vieraili Suomessa kesäkuussa 1958. Suomessa vierailivat kuningas Frederik IX (1899-1972), kuningatar Ingrid ja kruununprinsessa Margarethe. Loviisassa valtuuston puhenjohtaja Lindh toivotti vieraat tervetulleeksi. Kuva: Erkki VoutilainenTätä kirjaa lukiessa kannattaa pitää puhelin lähettyvillä.
Turkulainen tiedottaja, toimittaja Tuula Vainikainen kuvailee Euroopan kuninkaallisten naisten tiaroja ja asuja elävästi. Ilman Googlen kuvahakua lukukokemus jäisi vajaaksi - ellei satumaisen arvokkaita asusteita satu muistamaan ulkoa.
Oma suosikkitiarani on muuten Ruotsin kruununprinsessa Victorian usein käyttämä siro Connaughtin tiara, jonka Englannin sukulaiset antoivat hänen isoisoäidilleen Margareetalle häälahjaksi.
Sukukiemurat ovat selvästi Vainikaisen alaa. Lukijan päässä jo suhisee, kun yrittää pysyä kärryillä esimerkiksi Euroopan isoäidiksi kutsutun, Englannin kuningattareksi nuorena nousseen Viktorian (1819-1901) yhdeksän lapsen vaiheista. Niiden kautta monet Euroopan nykyiset kuningashuoneet ovat sukua toisilleen, monesti useampaakin kautta.
Sukukiemurat ovat selvästi Vainikaisen alaa.
Naisten asema hoveissa on nyt vahvempi kuin koskaan, kun monarkiat eivät enää periydy mieslinjassa.
Tulevaisuudessa siintää jo naishallitsijoiden aikakausi. Valtaistuimelle nousevat Ruotsin Victoria ja Estelle, Norjan Ingrid Alexandra, Hollannin Catharina-Amalia, Belgian Elisabeth ja Espanjan Leonor.
Nuoremman polven kuninkaalliset puolisot ovat pääosin koulutettuja uranaisia. Esimerkiksi Hollannin kuningatar Máxima on investointipankissa työskennellyt taloustieteilijä.
Kirjassa on sopivan realistinen ote nykykuninkaallisiin. Ihastumiset, vihastumiset ja muukin elämän kirjo käydään läpi.
Kirjassa on sopivan realistinen ote nykykuninkaallisiin.
Maattomien prinsessojen ja kuningattarien luku oli erityisen mielenkiintoinen. Saako se tulevaisuudessa jatkoa?
Euroopassa on nyt seitsemän kuningaskuntaa. Reilut sata vuotta sitten lähes jokaisessa Euroopan maassa oli kuningas tai keisari.
Poliittista valtaa kuninkaallisilla ei käytännössä ole juuri muualla kuin Liechtensteinissa. Minut yllätti tieto siitä, että lilliputtivaltiossa monarkian painoarvo on ollut 2000-luvulla kasvussa.
Vanhastaan varakas ruhtinassuku on nyt hyvin varakas ruhtinas Hans Adam II:n yksityisen pankkiiritoiminnan ansiosta. Arvonimien määrää ei ole Euroopan 4. pienimmässä maassa tarvinnut säännöstellä, sillä prinssien ja prinsessojen elämää rahoittaa suku, ei valtio.
Lilliputtivaltiossa monarkian painoarvo on ollut 2000-luvulla kasvussa.
Monarkioiden tulevaisuus riippuu siitä, miten kuningashuoneet osaavat muuntua ajan mukana.
Vainikaisesta valtion ylläpitämien kuninkaallisten määrän vähentäminen on ehdottomasti tarpeen.
Samalla kuninkaalliset naiset joutuvat miettimään yltäkylläisyyttä tihkuvien asujensa ja asusteidensa uudelleenkäyttöä nykyistä tarkemmin.
Tuula Vainikainen: Kuninkaallisia naisia - Elämää aikamme hoveissa. Kirjapaja. 270 s. Kuva: Tuula Vainikainen, Kirjapaja, kuvankäsittely: Aatu JaakkolaEtunimiä
Kuninkaallisten etunimien luettelo on usein pitkä: etenkin miehillä saksankielisillä alueilla.
Kärjessä on 17 etunimellään Itävalta-Unkarin viimeinen kruununprinssi, arkkiherttua Franz Joseph Otto Robert Maria Anton Karl Max Heinrich Sixtus Xavier Felix Renatus Ludwig Gaetan Pius Ignatius von Habsburg.
Naisille etunimiä on annettu säästeliäämmin.
Kärjessä on 9 etunimellään Luxembourgin edesmennyt suurherttuatar, entinen Belgian prinsessa Joséphine-Charlotte Stéphanie Ingeborg Elisabeth Marie-José Marguerite Astrid ja Kreikan entisen kuninkaan Konstantin II:n äiti, kuningatar Frederica Louise Thyra Victoria Margaret Sophie Olga Cecily Isabella, syntyjään Hannoverin prinsessa.
Lähde: Kuninkaallisia naisia - Elämää aikamme hoveissa -kirja
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat








