Melanie Lemaire kokee hitsaajan työn omakseen. Kuva: Rami Marjamäki
Opettajatar muutti Ranskasta Suomeen ja ryhtyi hitsaajaksi ‒ näitä asioita hän ihmettelee uudessa kotimaassaan
Ranskalainen Melanie Lemaire opetteli Suomen kielen ja hankki uuden tutkinnon muutamassa vuodessa.Ylöjärvi
Ranskasta Suomeen muuttanut opettajatar koki alanvaihdon mielekkääksi. Kuva: Rami Marjamäki”Kun hitsiliekki syttyy, kaikki muu ympärillä katoaa. Se on kuin eräänlainen meditaatiotila. En kuule, näe tai ajattele mitään muuta kuin hitsaussaumaa. Olen tässä ja nyt, keho ja mieli yhdessä. Tämän vuoksi rakastan työtä.”
Näin kuvailee Melanie Lemaire hitsaustöitään Ylöjärvellä Masino Industry Oy:lla. Tie Pirkanmaalle hitsariksi on ollut pitkä ja monivaiheinen.
Melanie on kotoisin Grenoblesta, ranskalaisesta kaupungista Alppien juurilla. Hän on koulutukseltaan ranskan kielen ja kirjallisuuden maisteri. Yli kymmenen vuotta hän työskenteli luokanopettajana Ranskassa.
Lemaire kertoo, että tykkäsi opettajan pestistä ja erityisesti nuorten kanssa työskentelystä. Ammatin valikoituminen oli kuitenkin aina harmittanut häntä hieman.
”Minun nuoruudessani Ranskassa tuli kuunnella vanhempien toiveita uravalinnasta. Vanhempani halusivat minusta opettajan, sillä he pitivät sitä vakaana ja hyvänä työnä nimenomaan naiselle.”
Melanie Lemaire
Syntynyt Ranskan Grenoblessa 1982. Muuttanut Suomeen vuonna 2018.
Koulutukseltaan Ranskan kielen ja kirjallisuuden maisteri sekä hitsaaja.
Ihastunut Suomeen, sen luontoon ja rauhallisuuteen. Haluaa viettää maassa loppuelämänsä.
Aloittanut juuri avantouintiharrastuksen.
Vuonna 2018 elämä sai uuden käänteen, kun Lemairen puoliso sai töitä Olkiluodon ydinvoimalan rakennustyömaalta. Melanie muutti puolisonsa mukana Satakuntaan ja alkoi saman tien hakea töitä ja opiskella kieltä.
Koulutusta vastaavia töitä ranskan kielen opettajana ei yhtä harjoittelupaikkaa lukuun ottamatta löytynyt. Nainen ei halunnut jäädä toimettomaksi, vaan tiesi, että nyt tulisi tehdä valintoja.
”Aloin miettiä asiaa vain pragmaattisesti. Suomessa ei ole ehkä hirveää kysyntää ranskan kielen opettajista, mutta työpaikkailmoituksista päätellen hitsaajille on tarvetta. Miksipä siis en kouluttautuisi hitsaajaksi, koska palkkakin vaikuttaa kohtuulliselta.”
Tuumasta toimeen: Lemaire haki Winnovan ammattikouluun aikuiskoulutukseen hitsaajaksi.
”Olen tehnyt aikaisemmassa elämässäni töitä vain päälläni. Opintojen alkaessa kuvittelin, että olen kömpelö ja huono tekemään mitään käsilläni. Oli jonkilainen psykologinen haaste uskoa, että pystyisin tekemään jotain täysin erilaista.”
Lemairen mukaan kaikki opetus Ranskassa pohjautuu siihen, että opettaja opastaa ja kertoo oppilaalleen, mitä pitäisi tehdä.
”Sain lopulta opettajaltani valtavasti tukea. Ymmärsin, että Suomessa on turha odottaa apua, vaan sitä on suoraan pyydettävä”
Avun pyytäminen ja kaikesta kysyminen kehitti samalla suomen kielen osaamista.
Suomen kieli ei ole helpoimmasta päästä oppia, ja Lemairen lyhyessä ajassa omaksuttu kielitaito herättääkin ihmetystä.
Hän ei ole nähnyt kieltä itsessään suurimmaksi haasteeksi, vaan suomalaisten vaikeutta puhua suomea, jos toisella kielen opiskelu on vielä työn alla.
”Minkä tahansa kielen oppii nopeasti puhumalla, mutta Suomessa ongelmana on, että jos puhut vähän huonoa suomea, niin sinulle aletaan puhumaan heti englantia. Harjoitusta puhumiseen ei tule, ja tämä tekee kielen oppimisesta kaikista vaikeinta.”
Ranskaan on aina muutettu muualta. Siksi ihmiset ovat tottuneet, että joku vasta opettelee kieltä. Ihmiset myös korjaavat, jos sanoo jotain pahasti väärin.
Lemaire uskoo, että Suomen kielen oppiminen on avainasemassa hyvän kotoutumisen kanssa.
”Suomen ja suomalaiset voi ymmärtää ainoastaan puhumalla suomea. Jos kontakteja suomalaisiin ei synny, voi jäädä täysin ulkopuoliseksi. Maahanmuuttajilta tulisi vaatia suomen kielen osaamista.”
Eräs toinenkin vaikeus kieleen liittyen tulee hänelle mieleen, nimittäin murteet.
”Tampereella ei ole ongelmaa, Poriakin ymmärsi, mutta Raumalla oli ihan kauheaa. Eihän siitä puheesta saanut mitään selvää”, Lemaire nauraa.
Valmistuttuaan hitsaajaksi Lemaire oli ensin Valmetilla Porissa töissä ja sittemmin Masinolla Ylöjärvellä.
”Suomessa on mukavaa, koska ihmiset eivät puhu hirveästi.”
Nelikymppinen ranskalainen nainen ei varmastikaan ole stereotyyppisin työntekijä miesvaltaisilla teollisuuden aloilla. Lemaire kertoo kuitenkin, että hänet on otettu pääosin hyvin vastaan.
”Yllätyksekseni en ole kohdannut juurikaan ennakkoluuloja, vaikka olen nainen. Ei sukupuoli vaikuta kauhean merkittävältä asialta Suomessa. Tykkään nykyisistä työkavereistani paljon ja tulen heidän kanssansa hyvin toimeen. He ovat kaikki miehiä.”
Lemaire vaikuttaa ranskalaisittain hieman introvertilta persoonalta, tai sitten hän on jo päässyt pahasti suomalaistumaan.
”Suomessa on mukavaa, koska ihmiset eivät lähtökohtaisesti puhu hirveästi. Ja jos en sitä vähääkään jaksa puhua, voin töissä heittää vain maskin päälle.” Lemaire nauraa.
Ranskalaisena hän on kuitenkin kokenut myös jonkinasteista yksinäisyyttä Suomessa, sillä uusia tuttavuuksia on vaikea saada.
”Jos vieraana ihmisenä menen puhumaan jollekin toiselle, tämä on melkein kuin väkivaltaa. Suomalaisiin on vaikeampi saada ensikontaktia.”
Mutta palatkaamme takaisin hitsaamiseen, sillä siitä Lemairella riittää innostunutta kerrottavaa.
TIG-hitsauksesta syntyvä kaunis sauma on taidetta tekijälleen. Kuva: Rami MarjamäkiHänelle miellyttävintä työssä on täydellinen keskittyminen tekemiseen. Tämä korostuu varsinkin nyt, kun hän hitsaa TIG-hitsillä metallipaljetasaimia, joissa toleranssit ovat hyvin pienet.
”Puikko- ja MIG-hitsaus ei ole mielestäni kovinkaan hienoa. Kipinöitä lentelee, eikä sellaisessa ilotulituksessa pysty keskittymään. Puikkohitsaaminen on ihan kauheaa. Pitää raaputella kuonaa, on aina likainen eikä tule yhtä kaunista kuin TIG-sauma.”
”TIG-hitsaus on taas siistiä ja sauma kaunista. Se on oikea herrasmiesten, tai oikeastaan herrasnaisten laji”, hitsari nauraa.
Alan vaihdon ansiosta Lemairen silmät ovat avautuneet arvostamaan eri ammatteja.
”Olen tajunnut, että ihmisten älykkyys riippuu tilanteesta ja asiasta. Hitsaaminen vaatii aivojen käyttöä jatkuvasti. Työkaverini ovat todella älykkäitä omassa työssään. He eivät ehkä tiedä hirveästi kirjallisuudesta, mutta mitä sitten. Meillä kaikilla on omat juttumme.”
Vaikka Lemaire oli korkeakoulutettu, hän ei ole nähnyt alanvaihtoa ammatilliselle alalle mitenkään huonoksi.
”Koen, että olen juuri nyt siellä missä pitääkin. Ihan yhtä ylpeä olen itsestäni hitsarina kuin opettajanakin”
Lemaire haluasi viettää loppuelämänsä Suomessa. Yksi hänen haaveistansa olisi omistaa mökki järven rannalta.
”Mökki on minulle suomalaisuuden symboli. Omien tulien tekeminen mökin rannalla ja hiljaisuudesta nauttiminen, ai että.”
”Ranskassa täytyy aina vapaa-ajalla tehdä kaikkea, kun Suomessa taas voi vaan olla ja nauttia rauhallisuudesta. Olo on paljon täydempi mitä Ranskassa, vaikka siellä on toki omat hyvät puolensa.”
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
