Luomutilan, leipomon ja kanalan kimppa
Tässä mallissa ravinteet päätyvät vesistöjen sijaan viljelykäyttöön. Kuva: Viestilehtien arkistoHYVINKÄÄ (MT)
Kirpeä lokakuinen päivä pistelee poskia, mutta Knehtilän tilan isäntä Markus Eerola ja naapurin luomuvihannesviljelijä Kari Koppelmäki lämpiävät kuvaillessaan uutta liiketoimintamalliaan.
”Hyvinkään Palopurolle suunnitellaan usean luomutilan ja muiden yritysten verkostoa, jossa kehitetään toimijoille energia- ja ravinneomavarainen tuotantomalli”, Koppelmäki kertoo.
”Ideana on hyödyntää maatilojen tuottamia raaka-aineita mahdollisimman tehokkaasti ja varmistaa ravinteiden päätyminen viljelykäyttöön vesistöjen sijaan.”
Jatkossa tilojen vilja käytetään naapurin kanojen luomurehuksi. Laadun mukaan osa viljasta jauhetaan omassa myllyssä jauhoksi, josta leivotaan leipää. Myllyn hävikki hyödynnetään myös kanojen rehuna. Tuotteita myydään Knehtilän tilamyymälässä.
”Kanalan ja leipomon kuljetukset toisivat mahdollisuuden myös muiden tuotteiden kuljettamiseen. Tilan ympärille voidaan rakentaa kattobrändi, jota voidaan hyödyntää markkinoinnissa ja vierailijoiden houkuttelussa”, Koppelmäki sanoo.
Viljan kuivaukseen, jauhamiseen ja leivinuuneihin aiotaan käyttää paikallisesta puuhakkeesta saatavaa biokaasua.
”Viljelykierrossa viljeltävien viherlannoitusnurmien biomassa yhdessä hevosen- ja kananlannan kanssa jalostetaan tulevaisuudessa biokaasuksi, jota autot ja maatilan työkoneet käyttävät polttoaineena”, Eerola kertoo.
Biokaasutuksen mädätysjäännös ja puukaasutuksesta syntyvä biohiili hyödynnettäisiin mallissa maanparannusaineena ja lannoitteena. Kaasutuksen avulla ravinteet voidaan antaa kasville hallitummin kuin viherlannoituksessa, jossa hajotus on riippuvaisempaa luonnonoloista.
”Tehokkaalla ravinteiden kierrätyksellä vahvistetaan maaperän tuottavuutta, säästetään luonnonvaroja ja vähennetään huuhtoutumista Itämereen”, Koppelmäki painottaa.
Palopuron symbioosimallista haetaan yhteistyökuviota, jota voisi siirtää myös muille alueille. Leipomon sijaan maatilalla toimiva yritys voisi olla panimo tai vaikkapa juustola.
Knehtilän tilalle toiminnan luontevaksi jatkoksi soveltuisi metsälaitumia hyödyntävä emolehmäkarja.
”Itsenäisten yrittäjien yhteistyö on tapa vastustaa suuriin yksiköihin keskittymistä. Jalostusasteen nostaminen lisää kilpailukykyä. Oma ammattitaito ei välttämättä riitä siihen, ja silloin toinen pienyrittäjä tulee avuksi”, Eerola kertoo.
Kun vilja jalostetaan tilalla leiväksi asti, on ruokaketjua mahdollista avata esimerkiksi koululaisryhmille aivan uudella tavalla.
”Maatalous on työtä, jolla on tarkoitus. Vaikka maatiloilla on tällä hetkellä tiukkaa, maaseudulla on valtava potentiaali kulttuurisena ja hyvinvointia antavana matkailukohteena.”
Monipuolinen toiminta antaa virtaa myös viljelijöille.
Koppelmäki huomauttaa, että vaihtelu on tärkeä osa työssä jaksamista ja sen kiinnostavuutta. ”Henkilökohtaisesti en todennäköisesti pystyisi viljelemään vain yhtä kasvia”, hän toteaa.
Eerola on MTK:n johtokunnan kolmas puheenjohtaja ja Koppelmäki oli aikaisemmin töissä Uudenmaan elykeskuksessa.
”Yrittäjäyhteistyön kautta pidetään huolta sosiaalisesta kestävyydestä, ja maataloutta voidaan kehittää yhteisöllisyyden kautta,” Koppelmäki kuvailee.
Luomuleipomo Samsara miettii maallemuuttoa, sillä uusien tilojen rakentaminen on joka tapauksessa edessä.
”Siinä on mahdollisuus tehdä luomuleipomosta vielä enemmän luomua, kun energiakin saataisiin läheltä ja uusiutuvista lähteistä”, Samsaran toimitusjohtaja ja leipuri Peter Zukale kertoo.
”Kuluttajalle myös leipomon energianlähteellä on merkitystä.”
Logistisesti sijainti Hyvinkäällä olisi melkein sama, eikä matkalla sieltä pääkaupunkiseudulle ole juuri merkitystä.
Knehtilästä leivät tuotaisiin ensin isona kuormana ja jaettaisiin jakeluun yli sataan kauppaan Vantaalla.
”Pääkaupunkiseudulle on mahdoton rakentaa. Hyvinkää olisi huomattavasti halvempi vaihtoehto”, Zukale sanoo.
Tällä hetkellä leipomo valmistaa noin 300 000–400 000 leipää vuodessa. Niihin käytetään 170 000 kiloa jauhoja.
”Knehtilän tila ei missään tapauksessa olisi ainoa jauhojen toimittaja. Ideaaliseen leipäjauhoon joutuu yleensä sekoittamaan eri eriä, jotta leivät ovat tasalaatuisia ja jauho käyttäytyy leivonnassa oikein.”
Terhi Pape-Mustonen
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
