Ilmastonmuutosta televisiossa perkaava Nina Rahkola huomasi maalle muutettuaan, kuinka kulutuskeskeistä elämä oli Helsingissä

Ilmaston muuttajat -sarjan toimittaja ja käsikirjoittaja Nina Rahkola muutti Helsingin keskustasta maalle Kirkkonummelle. Hän lenkkeilee säännöllisesti lähimetsässä koiransa Hillen kanssa. Kuva: Jarno Mela

MTV3-kanavan ohjelmista tuttu toimittaja Nina Rahkola perkaa nyt ilmastonmuutosta Ylen dokumenttisarjassa. Rahkolan johdolla tv-sarjassa pyritään selvittämään suurimpien teollisuudenalojen päästöjä ja miten niitä voitaisiin vähentää.

Sarjan on Ylelle tuottanut Nouhau Productions Oy. Yhtiön toimitusjohtajana ja vastaavana tuottajana toimii MT:n Euroopan kirjeenvaihtaja Tapio Nurminen.

Dokumentin tekeminen jätti Nina Rahkolalle ristiriitaiset fiilikset. Yritysjohtajat kertovat historiallisista ratkaisuista päästöjen leikkaamiseksi, mutta samalla maapallolla on yhä enemmän ihmisiä, jotka ponnistavat kohti parempaa elintasoa.

”Koin hetkittäin epätoivoa, että riittääkö meillä aika muutosten tekemiseen. Maailman nykyinen kulutuksen määrä on kestämätön. Sen miettiminen valvottaa välillä yön tunteita”, Rahkola sanoo.

SSAB:n Raahen terästehdas tuottaa seitsemän prosenttia koko Suomen vuotuisista hiilidioksidipäästöistä. Tulevaisuus näyttää kuitenkin valoisammalta, sillä yhtiö testaa jo Pohjois-Ruotsin tehtaalla hiilineutraalia teräksen valmistusta.

Globaalisti ajateltuna ihmisten pakkautuminen kaupunkeihin on turmiollista. Kaupungistuminen lisää kuluttamista ja rakentamisen mittavia päästöjä.

Nina Rahkola muutti vastikään Helsingin ytimestä Mannerheimintieltä keskelle metsää Kirkkonummen Porkkalanniemelle. Hän huomasi henkilökohtaisesti, että kuluttaminen on asuinpaikkasidonnaista.

”Töölössä asuessani minulla oli aina lompakko mukana, kun astuin kotiovesta ulos. Nappasin esimerkiksi jostain kahvin mukaan matkalla koirapuistoon. Maalla lähin kauppa sijaitsee 15 kilometrin päässä, joten en tarvitse lenkillä rahaa.”

Nina Rahkolan mukaan kaupunkilaiseen elämäntapaan liittyy myös usein vieraantuminen ruuan alkuperästä. Länsimaiset ihmiset heittävät huoletta valtavia määriä syömäkelpoista ruokaa ja kahvia roskikseen.

Ohjaaja-käsikirjoittaja muistuttaa, että kaupunkiasumisen hyvät puolet ilmaston kannalta ovat esimerkiksi joukkoliikenne ja yhteiset saunatilat. Pitkien etäisyyksien Suomessa maaseudulla ajetaan edelleen fossiilisilla polttoaineilla kulkevilla henkilöautoilla.

”Liikenteeseen meillä on jo olemassa tehokkaita ratkaisuja. Sähköautot käyvät Suomessa vihreästi tuotetulla energialla. Valitettavasti energiakriisi on jarruttanut liikenteen sähköistymistä.”

Ilmaston muuttajat -sarjassa esitetään mielenkiintoinen fakta, että henkilöautot seisovat 98 prosenttia vuorokaudesta paikallaan. Rahkolan mielestä varsinkin kaupungeissa voisi miettiä siirtymistä taloyhtiöiden yhteiskäyttöautoihin ja vuokra-autoihin.

Sarjassa pureudutaan myös lentoliikenteeseen, joka on valtavan korkeapäästöinen matkustamisen muoto. Nina Rahkola matkusti keväällä ystävänsä kanssa Berliiniin. Hän kompensoi osan lentämisen päästöistä, mutta silti matkalle lähtö mietitytti.

Yksi prosentti lentomatkustajista tuottaa peräti puolet kaikista lentämisen päästöistä. Kyse on bisnesmatkustamisesta ja varakkaiden ihmisten luksuksesta.

Dokumenttisarjan metsäteollisuus-osiossa pohditaan, mikä on oikea ja hyvä syy kaataa puu globaalin ilmastokriisin oloissa.

”Pitääkö hitaasti kasvavaa suomalaista havupuuta käyttää vessapaperin raaka-aineena vai voisiko sen korvata esimerkiksi eukalyptuspuulla”, Rahkola havainnollistaa.

Anders Lindberg esittelee Nina Rahkolalle Ilmaston muuttajat -sarjassa LKAB:n rautamalmikaivoksia Ruotsin Jällivaarassa. Kuva: Ylen aineisto

Elintarviketeollisuutta käsitellään yhdessä dokumenttisarjan jaksossa. Ruokajärjestelmä tuottaa noin kolmanneksen kaikista päästöistä.

Nina Rahkolalle heräsi ohjelmaa tehdessä myötätunto suomalaisia viljelijöitä kohtaan. Hän perää ymmärrystä ja arvostusta maatalousalalle, joka tekee jo paljon toimia päästöjen vähentämiseksi.

”Tilalliset kantavat ruuantuotannon näkökulmasta valtavaa vastuuta muuttuvissa olosuhteissa.”

Rahkolan mielestä suomalaisten pitää silti vähentää lihan- ja maidonkulutusta. Sekasyöjänä hän uskoo ruokavalion kohtuullistamiseen, ei kokonaan lihatuotteista luopumiseen.

”Itse olen kasvanut jauhelihalla ja maidolla, mutta en pysty enää jatkamaan entistä kulutustasoa. Pitää vain ottaa nöyrästi keittokirja käteen ja tehdä kasvisruokaa”, Rahkola sanoo.

Nina Rahkolalle heräsi ohjelmaa tehdessä myötätunto suomalaisia viljelijöitä kohtaan. Hän perää ymmärrystä ja arvostusta maatalousalalle, joka tekee jo paljon toimia päästöjen vähentämiseksi. Kuva: Jarno Mela

Dokumenttisarjaa varten kutsuttiin koolle asiantuntijoiden ja vaikuttajien ryhmä, joka keskusteluissaan pohtii, mikä ilmastonmuutoksen jarruttamisessa on uskottavaa ja välttämätöntä, mikä taas puhdasta propagandaa.

Keskustelussa nousi esille ajatus, että nurmipohjainen maidon- ja lihantuotanto soveltuu kylmään Pohjolaan. Globaalissa työnjaossa suomalaiset voisivat syödä vähemmän lihatuotteita, jotta sitä riittäisi enemmän vientiin.

Solumaatalouden Rahkola näkee suurena mahdollisuutena.

Sarjassa esitellään esimerkiksi espoolainen EniferBio-yhtiö, joka tuottaa sienirihmastosta jauhemaista proteiinia. Ruokateollisuuden on tarkoitus jalostaa raaka-aineesta houkuttelevia tuotteita kauppoihin.

”Sieniproteiini ei maistunut itsessään juuri miltään. Kuin heittäisi kaurahiutaleita suuhun. Nautinnonhaluisena ihmisenä pitäisi opetella käyttämään sitä, mikä vaatii työtä”, Rahkola myöntää.

Ilmaston muuttajat 20.4. alkaen Yle TV1:ssä ja 17.4. koko sarja Yle Areenassa.

Ilmastonmuutokseen liittyvistä perusasioista vallitsee onneksi jo vahva yhteisymmärrys. Ristiriidat nousevat Nina Rahkolan mukaan esiin, kun keskustelu siirtyy yksityiskohtiin. Kuva: Jarno Mela