Alaa vaihtavalla viljelijällä on monia taitoja, jotka ovat kysyttyjä työelämässä – työllistymisen kannalta tärkein henkilö löytyy peiliin katsomalla
Entisiä viljelijöitä päätyy monenlaisiin töihin lähihoitajista rekkakuskeiksi. Osa jatkaa eri alan yrittäjinä.
Maatalous on paikkasidonnaista työtä, joten uransa lopettaneet viljelijät jäävät lähes aina asumaan kotitaloonsa. Kuva: Kimmo HaimiHeihin voi törmätä missä tahansa. Nimittäin uraa vaihtaneisiin maatalousyrittäjiin.
Missään ei ole tarkkaa tilastoa viljelijöistä, jotka ovat lopettaneet uransa viljelijänä ennen eläkeikää, mutta jotain voi päätellä lopettaneiden tilojen määrästä. Tilastokeskuksen Maa- ja metsätalousyritysten taloustilastosta selviää, että kaikkien maatilojen lukumäärä laski 69 000:sta 42 000:een, eli 39 prosenttia, vuosien 2004 ja 2020 välillä. Suurin pudotus nähtiin alle viiden hehtaarin tiloilla, joiden määrä putosi kyseisellä aikavälillä 90 prosenttia.
Vanhuuseläke on toki edelleen yleisin syy päättää ura viljelijänä, kertoo Maatalousyrittäjien eläkelaitos Melan vakuutus- ja korvauspalveluista vastaava johtaja Antti Huhtamäki.
”Talouteen liittyvät pulmat ovat yleisin syy vaihtaa alaa ennen eläkeikää, mutta myös terveyteen liittyvät syyt voivat johtaa samaan ratkaisuun”, Huhtamäki kertoo.
Myös sukupolvenvaihdokseen liittyvät haasteet voivat olla viljelijäuran päättymisen syynä, kertoo Melan lomitus- ja työkykypalveluista vastaava johtaja Päivi Wallin. Joskus jatkajaa ei yksinkertaisesti ole ja joskus tilan toiminnan jatkaminen edellyttäisi suuria investointeja, joihin ei haluta ryhtyä, jos jatkosta ei ole takeita.
”Talouteen liittyvät pulmat ovat yleisin syy vaihtaa alaa ennen eläkeikää, mutta myös terveyteen liittyvät syyt voivat johtaa samaan ratkaisuun.” Antti Huhtamäki
Usein viljelijät ovat harjoittaneet maatalousyrittäjyyden ohella muutakin yritystoimintaa, kuten metsänhoitoa tai koneurakointia. Huhtamäen mukaan entisen viljelijän yrittäjäura saattaakin jatkua entisten sivubisnesten parissa.
Viljelijän tie voi viedä myös monenlaisiin palkkatöihin, kertoo Wallin. Entisiä maatalousyrittäjiä on niin rekkakuskeina, opettajina, kodinhoitajina kuin muiden maatilojen palkkalistoilla.
”Osa saattaa myös palata yrittäjyyttä edeltäneeseen ammattiin ja osa kouluttautuu kokonaan uudelle alalle”, Wallin lisää.
Maatalous on paikkasidonnaista hommaa, ja Huhtamäen kokemuksen mukaan uransa lopettaneet viljelijät jäävät lähes aina asumaan kotitaloonsa. Jos alaa vaihtava viljelijä siirtyy palkkatöihin, seudun elinkeinorakenne vaikuttaa osaltaan työllistymismahdollisuuksiin.
Jokaisen alaa vaihtavan maatalousyrittäjän tarina on omanlaisensa, painottaa Etelä-Pohjanmaan te-palvelujen kehittämispäällikkö Jarmo Nurmela. Eräs tavallinen tarina on kuitenkin tällainen: jos pariskunnan yhdessä pyörittämää tilaa vaivaavat taloushuolet, emäntä lähtee usein ensin palkkatöihin.
”Jos on tarvetta kouluttautua uudelle alalle, yleensä tie vie sosiaali- ja terveysalalle, esimerkiksi lähihoitajaopintoihin. Alalla on työvoimapulaa ja paljon koulutuspaikkoja.”
Jos tilanpito päättyy ja isäntäkin lähtee palkkatöihin, hän on Nurmelan mukaan yleensä kysyttyä työvoimaa esimerkiksi konepajateollisuudessa tai auto- tai traktorihuollossa. Entisiä viljelijöitä päätyy myös maatalousalan liikkeisiin myyjiksi.
Viljelijätaustasta on Nurmelan kokemuksen mukaan paljon hyötyä palkkatöihin hakiessa. Esimerkiksi itsenäistä ja yrittäjämäistä työotetta vaaditaan nykyään melkein työssä kuin työssä.
Lisäksi on todennäköisesti joutunut työssään tekemään kaikenlaista numeroiden pyörittelystä hitsaukseen. Nykypäivän maatalousyrittäjillä onkin monenlaisia taitoja, jotka ovat siirrettävissä muillekin aloille.
”Jos on päätynyt viljelijäksi velvollisuudentunteesta, uusi ala usein on sellainen, mitä on nuorempana halunnut tehdä.” Päivi Wallin
Viljelijät eivät lyö hanskoja tiskiin kevein perustein, muistuttavat sekä Huhtamäki, Wallin että Nurmela.
Alaa vaihtavalle viljelijälle on tarjolla erilaista apua riippuen siitä, onko kyseessä esimerkiksi maatalousyrittäjien eläkevakuutuksen piiriin kuuluva tapaturma, vamma tai ammattitauti tai onko viljelijä muista syistä hakeutumassa esimerkiksi palkkatyöhön tai muun alan yrittäjäksi.
Esimerkiksi Melan Välitä viljelijästä -projektin tarkoituksena on tarjota maatalousyrittäjille ilmaista matalan kynnyksen apua, olipa kyseessä rahahuolet, ihmissuhdepulmat tai muu syy. Wallinin mukaan projektin asiakkaista viitisen prosenttia päätyy lopulta lopettamaan uransa maatalousyrittäjänä.
Jos viljelijän alanvaihdon taustalla on ammattitauti, kuten astma tai homepölykeuhko, viljelijä saattaa olla oikeutettu Melan tarjoamaan ammatilliseen kuntoutukseen, Huhtamäki kertoo. Melan vakuutus kattaa kuntoutuksen myös työstä aiheutuneen vamman tai tapaturman jälkeen, jos vanhan työn jatkaminen ei onnistu, mutta haluja uuden oppimiseen on. Ammatillinen kuntoutuminen voi tarkoittaa esimerkiksi täydennyskoulutusta tai täysin uuden alan opiskelua.
Jäljellä oleva työkyky määrittelee myös uuden alan valintaa, muistuttaa Wallin. Vaikutusta on myös henkilöhistorialla.
”Jos on päätynyt viljelijäksi velvollisuudentunteesta, uusi ala usein on sellainen, mitä on nuorempana halunnut tehdä”, Wallin kertoo.
Kaikille alanvaihtajille tarjotaan ammatinvalinnan ohjausta, muistuttaa Nurmela. Työllistymisen kannalta tärkein henkilö löytyy kuitenkin peiliin katsomalla.
”Jos on motivaatiota ottaa seuraava askel, uusi suunta on mahdollista löytää. Vastaavasti jos motivaatiota ei ole, ei sitä keneltäkään muulta voi saada tai ostaa”, Nurmela tiivistää.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
