Taloudellinen ahdinko ajaa viljelijät tinkimään työterveyshuollostaan

Kalliille traktorille tehdään huoltosopimus. Miksi yrittäjä ei tekisi itsestään vastaavaa? Kuva: Timo Filpus

Maatalousyrittäjien taloudellinen ahdinko saa heidät tinkimään työterveyshuollostaan, kertoo työterveyshuollon asiantuntija Arja Peltomäki-Vastamaa Maatalousyrittäjien eläkelaitos Melasta.

Moni säästää ensimmäiseksi itsestään, vaikka työterveyshuollon idea on ehkäistä työkykyyn ja jaksamiseen liittyviä ongelmia, Peltomäki-Vastamaa sanoo.

Tilanne on sikäli huolestuttava, että tällä hetkellä maatalousyrittäjistä vain kolmannes kuuluu työterveyshuoltoon.

Miksi viljelijät eivät hanki itselleen työterveyden palveluita?

"Ajatellaan, että mennään sitten joskus, kun ollaan sairaita ja onhan minulla sairaskuluvakuutus", Peltomäki-Vastamaa vastaa.

Työterveyshuoltoa voi ajatella jatkumona neuvoloille sekä koululaisten ja opiskelijoiden terveydenhuollolle.

"Kalliille traktorille on kyllä huoltosopimus. Miksi yrittäjä ei tekisi itsestään vastaavaa?"

Monen miehen seuraava terveystarkastus kutsuntojen jälkeen voi olla vasta pakollinen tarkastus ajokortin uudistamista varten, Peltomäki-Vastamaa huomauttaa.

Maatalousyrittäjä voi hankkia työterveyspalvelunsa joko julkiselta tai yksityiseltä puolelta.

Työterveyspalvelut ovat ensisijaisesti ennaltaehkäiseviä. Toimiin kuuluu tilakäynnit, joiden yhteydessä laaditaan työolosuhdeselvitys. Lisäksi työterveyshuolto kutsuu terveystarkastuksiin.

Viime aikoina maatalousyrittäjien työterveyshuoltoon ovat vaikuttaneet kaksi isoa asiaa: korona ja koko työterveyshuoltokentän myllerrys.

Koronan takia työterveyshoitajat eivät ole tehneet tilakäyntejä ja toisaalta terveydenhuoltoalan työntekijät ovat joutuneet keskittymään koronatilanteen vaatimiin töihin, kuten rokottamiseen. Kutsut terveystarkastuksiin ovat monessa paikassa jääneet tekemättä

"Hoitovelkaa on kertynyt paljon ja se näkyy parin vuoden päästä", Peltomäki-Vastamaa sanoo.

Lisäksi työterveyshuollon palveluita tarjoavat isot yhtiöt ostavat kilpailijoitaan ja kunnat ulkoistavat palveluitaan, toteaa työkykypalveluiden asiantuntija Märta Strömberg-Nygård Melasta.

Yleinen ongelma on, että yrityskauppojen ja ulkoistamisten seurauksena viljelijälle työterveyspalveluita tarjoava taho vaihtuu. Työterveyshuoltosopimuksen voimassaolo lakkaa, mutta sopimus uuden palveluntuottajan kanssa jää solmimatta, Strömberg-Nygård sanoo.

"Maatalousyrittäjä putoaa pois palvelujen piiristä."

Osa Melan Välitä viljelijästä -projektin työntekijöistä on saanut työkykykoordinaattorin koulutuksen.

Heidän vahvuutensa on vankka tietämys maatalousyrittäjän arjesta ja yrittäjän työkykyyn liittyvistä asioista ja siitä, miten suurista taloudellisista asioista maatalouden harjoittamisessa on kyse, painottaa Välitä viljelijästä -projektin vetäjä Pirjo Ristola.

Työkykykoordinaattori auttaa pohtimaan ratkaisuja esimerkiksi siihen, miten pärjätä alentuneen työkyvyn kanssa, Ristola sanoo.

Kuten Välitä viljelijästä -palvelut yleensäkin, myös työkykykoordinaattorin apu on maksutonta.

Toistaiseksi työkykykoordinaattoreita on vain osassa Suomea, mutta toiminta on tarkoitus laajentaa valtakunnalliseksi.

Viljelijöiden taloudellinen hätä ja siitä johtuva uupuminen ei suoraan näy siinä, että he olisivat aikaisempaa enemmän ottaneet yhteyttä Välitä viljelijästä -projektityöntekijöihin, Ristola kertoo.

Viljelijöiden taloudellinen hätä ja siitä johtuva uupuminen on syyskuusta alkaen taas näkyä: he ottavat korona-aikaa enemmän yhteyttä -projektityöntekijöihin, Ristola kertoo.

Lue myös:

Melan vakuutusmaksuihin saa lisäaikaa – "Pääasia on, että yrittäjä ottaa yhteyttä ajoissa"