
Oopperan ja baletin äänitorvi Liisa Riekki pitää Riikka Purran kommenttia kulttuurista luksuspalveluna tylsänä
Suomen kansallisoopperan ja baletin viestintäjohtaja rentoutuu Urjalan mökillä. Moni televisionkatsoja muistaa yhä Liisa Riekin Huomenta Suomen juontajana.
Liisa Riekin mukaan oopperan ja baletin hintamielikuva on korkeampi kuin mitä liput todellisuudessa kustantavat. Edullisimmat liput maksavat vain 20 euroa. Kuva: Sanne KatainenSuomen kansallisooppera ja -baletti vierailivat toukokuussa viidessä maakunnassa. Suurkiertue oli menestys, sillä 22 000 suomalaista kävi esityksissä Oulussa, Rovaniemellä, Turussa, Joensuussa ja Helsingin jäähallissa.
Viestintäjohtaja Liisa Riekin mukaan kysymyksessä oli tiettävästi suurin kotimaisin voimin koskaan toteutettu kiertue. Lähivuosille ei ole tiedossa vastaavaa maakuntakiertuetta.
”Uskomattoman positiivinen palaute pistää miettimään, että tälle täytyy saada jatkoa. Osa yleisöstä halasi aulahenkilökuntaa Lappiareenassa jo saapuessaan paikalle. Nyt meille lähetetään Lahdesta, Kajaanista ja Jyväskylästä meilejä, että milloin tulette tänne”, Riekki kertoo
Hän kehottaa ihmisiä vierailemaan verkossa Oopperan ja Baletin ilmaisessa Stage 24 -palvelussa. Siellä on katsottavissa esimerkiksi areenakiertueen esitys.
”Lunastamme tällä digitaalisella palvelulla kansallinen-etuliitettä, koska kiertäminen on kallista ja harvinaista. Monella on nykyään jo iso televisio ja hyvät äänentoistolaitteet, jolloin oopperaa ja balettia on mukava seurata kotikatsomosta.”
Riekin mukaan moni katsoo ooppera- ja balettiesityksiä myös mobiililaitteella.
Liisa Riekki tutustuttaa aina Urjalassa uudet mökkivieraat Pentinkulman reittiin eli Täällä Pohjantähden alla -trilogian taustamaisemiin. Kuva: Sanne KatainenKansallisoopperan ja -baletin viestintäjohtaja Liisa Riekki rentoutuu Urjalan mökillä. Hän hankki ympärivuotisen lomapaikan 2005 alun perin rantasaunan vuoksi.
”Olen täysin saunahullu ja saunominen on minulle suurimpia elämäniloja. Urjalan mökin sauna on tavallinen jatkuvalämmitteinen puusauna. Sähkösaunasta en välitä lainkaan, olen mieluummin ilman.”
Liisa Riekki viihtyy Urjalan mökillä sekä yksin että yhdessä perheen tai ystävien kanssa. Hän pyöräilee ja lenkkeilee mielellään juurevassa pirkanmaalaisessa maalaispitäjässä, jossa näkee edelleen paljon laiduntavaa karjaa.
”Marja-aika on intensiivistä, koska pihassa on mustaherukkapensaita ja lisäksi pitää poimia vadelmia ja mustikoita. Tsekkaan myös vakiopaikoistani kantarellit ja suppilovahverot”, Riekki kertoo.
Urjala tunnetaan tietenkin Väinö Linnasta ja Nuutajärven lasitehtaasta. Joku saattaa muistaa myös Martti ”Huuhaa” Innasen Urjalan taikayön. Lisäksi kilpakävelijä Aleksi Ojala edustaa Urjalan Urheilijoita.
Olen täysin saunahullu ja saunominen on minulle suurimpia elämäniloja.
Liisa Riekki tutustuttaa aina uudet mökkivieraat Pentinkulman reittiin eli Täällä Pohjantähden alla -trilogian taustamaisemiin. Puolentoista tunnin kävelykierros sisältää muun muassa Ittellisen pirtin, työväentalon, pappilan, Koskelan torpan ja Väinö Linnan kotitalon rauniot.
Vastikään hän vei parikymppisen nuorukaisen katsomaan Väinö Linnan 1970-luvun työhuonetta, joka on siirretty Tampereelta Urjalan kunnankirjastoon.
”Nuori mies oli juuri lukenut Pohjantähti-trilogian. Kundi jäi todella tuijottamaan Linnan huoneen plyysisohvaa, kirjoituskonetta ja työpöytää ja kuvaputkitelevisiota.”
Oulussa kasvanut Liisa Riekki asui kaikki lapsuuden kesät perheen Iin mökillä. Äiti odotti aina pikku-Fiat valmiiksi pakattuna koulun portilla, että suvivirsi vapautti lapset kesän viettoon.
”92-vuotias äitini viihtyy edelleen Iin mökillä, ja me hoidamme pihapiiriä veljeni kanssa. Istutamme myös tänä kesänä sinne salaatit, tillit, persiljat, sipulit ja kehäkukat.”
Ja mikä tärkeintä Iin mökillä on mahtava sauna.
”Saunan saa vielä kuumemmaksi kuin Urjalassa. Iijoen vesi on jääkylmää kesät talvet, joten yhdistelmä on hyvä.”
Ruohonleikkaaminen kuuluu myös Liisa Riekin askareisiin Urjalan mökillä. Taustalla näkyy rantasauna. Kuva: Sanne KatainenLiisa Riekki listaa suosikkiesityksensä Oopperasta ja Baletista
Ensimmäinen oopperani: Sukselin suoraan syvään päähän eli Wagnerin Parsifal Tampereella. Esimerkki alueoopperoiden merkityksestä. Teoksen kesto 5 tuntia. Oli niin kokonaisvaltainen kokemus, että halusin nähdä ja kuulla jotain lisää ja erilaista.
Kansallisoopperan viimeisin Tosca. Christof Loyn ohjaus ja Tuomas Pursio Scarpiana. Pariisin Bastillen oopperassa taannoin Scarpiana puolestaan Bryn Terfel, järkyttävän hyvä.
Sebastian Fargerlundin Syyssonaatti, Höstsonaten. Solistina mm. Anne Sofie von Otter.
Kaija Saariahon oopperatuotanto mukaan lukien. Innocence viime syksynä.
Nacho Duaton Bach-baletti, lyhyt nykytanssiteos, maagisen upea. Nykytanssi on aina positiivinen kokemus.
Ensi syksyn suositus Kansallisoopperassa: Messa da Requeim. Verdin Requiem on yksi maailman upeimpia vokaaliteoksia ja siihen on yhdistettynä Christian Spuckin tanssikoreografia.
Vinkki. Kansallisoopperan ja -baletin esitysten tallenteita tai suoratoistoja voi katsoa ilmaiseksi verkossa osoitteessa: www.oopperabaletti.fi/stage24.
Liisa Riekki on johtanut Oopperan ja Baletin viestintäosastoa syksystä 2014 lähtien. Hän siirtyi tehtävään Otava-konsernista.
”Tunnen tekeväni tärkeätä työtä, kun edesautan oopperan ja baletin menestystä Suomessa. Saatan fiilistellä löylyjen jälkeen, että se on iso etuoikeus elämässä.”
Riekki kutsuu itseään kulttuurin yleisharrastajaksi. Hän innostui käymään oopperassa jo opiskeluaikana, mutta oma laulu - ja tanssitausta rajoittuu kouluvuosien kuoroon.
Viestintäjohtaja haluaa kumota harhaluulon, että oopperan tai baletin esitykseen pitäisi valmistautua etukäteen. Toki käsiohjelman tai juoniselosteen lukeminen syventää kokemusta.
”Teemme töitä sen eteen, jotta ihmiset uskaltaisivat tulla paikan päälle oman uteliaisuuden varassa. Esimerkiksi oopperan juonessa pysyy kyllä hyvin mukana, koska tarina on tekstitetty esityskielestä riippumatta. Nojaa taaksepäin ja nauti, se riittää.”
Moni Riekin pohjoissuomalainen tuttava on hänen kehotuksestaan uskaltautunut Kansallisoopperaan tai balettiin, ja palaute on ollut poikkeuksetta kiittävää.
”Itsessään rakennus, sali ja se, että ääntä ei ole vahvistettu, tekee katsojiin valtavan vaikutuksen.”
Liisa Riekin mukaan oopperan ja baletin hintamielikuva on korkeampi kuin mitä liput todellisuudessa kustantavat. Edullisimmat liput maksavat 20 euroa, ja jokaiselta paikalta Oopperatalossa näkee ja kuulee hyvin esityksen.
Kansallisoopperan ja -baletin lippujen vuosittainen keskihinta on pysynyt pitkään noin 60 eurossa. Lukuun sisältyvät lasten liput, opiskelijaliput ja erilaiset kampanjat.
Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra sanoi Ylen vaalikeskustelussa, että kulttuuri on luksuspalvelu, johon menee Suomessa liikaa rahaa. Riekin mielestä väite on tylsä.
”Suomalaiset ovat kulttuurikansaa. Meillä harrastetaan laajasti erilaista kulttuuria ja kiitos julkisen rahan se on mahdollista eri tavalla kuin monessa muussa maassa”, hän korostaa.
Yksi ensimmäistä Riekin televisiohaastatteluista oli uuden suomalaisen formulatähden Kimi Räikkösen jututtaminen vuosituhannen vaihteessa Huomenta Suomeen. ”Räikkönen oli vähäpuheinen nuorimies ja minulla oli hyvin vähän tietämystä F1:stä.” Kuva: Sanne KatainenLiisa Riekki
Suomen kansallisopperan ja -baletin viestintäjohtaja. Toiminut tehtävässä vuodesta 2014 lähtien.
Työskennellyt aiemmin muun muassa toimittajana MTV:ssä ja Otava-konsernissa viestintäjohtajana.
57-vuotias Riekki on syntynyt Oulussa. Koulutukseltaan kasvatustieteiden ja yhteiskuntatieteiden maisteri.
Avioliitossa. Nuoriso on muuttanut jo omilleen. Asuu Helsingissä, mökkeilee Urjalassa ja Iissä.
Kiinnostaa: kirjallisuus ja muu kulttuuri, mökkeily, matkailu, saunominen ja pyöräily. Suosittelee kokemaan kulttuuria livenä. Se on palkitsevaa.
Vinkki. Kansallisoopperan ja -baletin esitysten tallenteita tai suoratoistoja voi katsoa ilmaiseksi verkossa osoitteessa: www.oopperabaletti.fi/stage24.
Ennen viestintätehtäviä Liisa Riekki työskenteli pitkään toimittajana. Hän juonsi MTV3:lla alkuun Huomenta Suomea.
”Tulin suomalaisille tutuksi, kun olin kolmena aamuna viikossa kolme tuntia ruudussa. Vieläkin joku tunnistaa minut, mikä jaksaa hämmästyttää.”
Maikkarin 45 minuuttia -ajankohtaisohjelmaan Liisa Riekki teki sekä uutisjuttuja että juontoja. Ensimmäisen lähetyksen ohjelmassa oli WTC-iskut ja Riekin viimeisessä lähetyksessä muisteltiin Thaimaan tsunamia.
Huomenta Suomen lukuisista haastatteluista hän nostaa esiin kaksi mieleenpainuvinta.
”Venäjän suurlähettilään haastattelu suorassa lähetyksessä Tšetšenian sodan aikana. Suurlähettiläs ei pitänyt kysymyksistäni, joten studiossa oli todella kireä tunnelma.”
Yksi ensimmäisistä Riekin tv-haastatteluista oli uuden suomalaisen formulatähden Kimi Räikkösen jututtaminen.
”Räikkönen oli vähäpuheinen nuorimies ja minulla oli hyvin vähän tietämystä F1:stä. Pitkiä piinallisia minuutteja täytettävänä, mutta nykyisin hauska muisto.”
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat







