Näillä opeilla teet vegaanista ruokaa edullisesti: "Lähikaupan tuotteilla pärjää hyvin"

Kirjaa tehdessään 21-vuotias Viola Virtamo yllättyi, miten helposti täysin vegaanisia reseptejä syntyikään. Kuva: Kari Salonen

Vegaaninen ruoka tekee elämästä monimutkaista ja käy kukkarolle kalliiksi. Raaka-aineita ei saa Suomesta. Ruuasta ei myöskään saa tarpeeksi ravintoaineita.

Väärin, väärin ja väärin, 21-vuotias valokuvaaja-graafikko Viola Virtamo sanoo. Hän julkaisi elokuussa kirjan Vegebudjetilla.

"Halusin haastaa väitteen siitä, että vegaaninen ruoka olisi kalliimpaa", Virtamo kirjoittaa.

Hänen esikoiskirjansa Opiskelijabudjetilla nousi suureen suosioon. Terveellistä ruokaa voi todellakin tehdä pienemmällä budjetilla. Päteekö väite myös täysin kasvisperäiseen ruokaan?

"Moni ajattelee, että kasvissyönti on kalliimpaa. Minusta liha on kalleinta. Kun vähentää maitotuotteita ja lihaa, niin yhtäkkiä kauppaostokset saattavat olla hyvinkin edullisia."

Virtamo kertoo, ettei hän aluksi ymmärtänyt vegaaniudesta syvemmin juuri mitään. Ajatusmaailma kuitenkin kiehtoi häntä.

"Aluksi ideana oli tehdä osa kirjan resepteistä vegaanisina, osa kasvispohjaisina. Lopulta tajusin, että vegaanisia reseptejä syntyi helposti."

Vegaani on henkilö, joka ei syö mitään eläinkunnasta peräisin olevaa tuotetta. Hänen ruokavalioonsa eivät kuulu liha, kala, kananmunat tai maitotaloustuotteet.

Virtamo ei halua olla liian ehdoton, vaan hän syö edelleen lihaa silloin tällöin.

Sitran tutkimuksen perusteella valtaosa suomalaisista, noin 90 prosenttia, on edelleen sekasyöjiä. Kasvisruokailijoita on noin kolme prosenttia, täysin vegaaneja vain prosentti.

Virtamo haluaa kirjallaan kumota vegaaniuden ympärille rakennettuja uskomuksia.

"Monelle vegaanius on sitä, että käytetään kalliita pähkinöitä ja outoja raaka-aineita. Esimerkiksi kananmuna voidaan korvata jauheilla. Moni ajattelee, että pitää käydä erikoiskaupoissa, mutta lähikaupan tuotteilla pärjää hyvin."

Tämä ajatus näkyy kirjassakin. Resepteissä hyödynnetään suomalaisia, lähellä tuotettuja raaka-aineita.

Juurespelti valmistetaan suomalaisista kasviksista. Kasvissosekeitto tehdään porkkanoista ja omenoista. Itsetehdyn myslin maku löytyy kaurahiutaleista.

"En halunnut väkisin korvata lihaa esimerkiksi härkiksellä tai nyhtökauralla. Miksi pitäisi yrittää tehdä samaa ruokaa kuin lihasta tekisin?"

Virtamo kannustaa hyödyntämään suomalaisten kasvisten satokausia. "Minulle on tärkeää käyttää mahdollisimman paljon suomalaisia raaka-aineita", hän painottaa.

Vegaaniseen ruokavalioon ei kannata siirtyä yhdessä yössä. Virtamon mukaan erilaisilla lihankorvikkeilla on helppoa kokeilla kasvisruokaa. Nyhtökaura sopii lapsiperheen pasta bologneseen yhtä hyvin kuin perinteinen jauhelihakin.

Kasvis- ja liharuuan väliltä ei tarvitse tehdä joko tai -valintaa.

"Ihmisistä on usein pelottava ajatus, että nyt joutuisi luopumaan vaikka lihasta tai juustosta. Sanon aina, ettei tarvitse luopua. Kasvispainotteista ruokaa voi kokeilla vaikka muutamana päivänä viikossa."

Virtamolla on syynsä pitäytyä valitsemallaan tiellä.

"Täysin vegaanisesta ja kasvispohjaisesta ruuasta tulee todella hyvä fiilis. Minulla on pirteä ja raikas olo, syömisen jälkeen ei tunnu raskaalta."