Mökkiläisen toilailujen paikkailua – mökin päälle kaadetun puun ja jäihin uponneen moottorikelkan jälkipyykit korjaantuivat paikallisten avulla
Mökkiläisiä on moneen lähtöön ja monellle mökki on kaksoisidentiteetin perusta. Paikallisten apu on tärkeä syy sille, että tämä on mahdollista, kirjoittaa Petteri Summanen kolumnissaan.
Monet suomalaiset suuntaavat edelleen lomallaan mökille. Kuva: Jaana KankaanpääVapaiden alettua muutun kaupunkilaisesta mökkiläiseksi. Mökkiläisyys on itsessään lavea käsite. Mökkiläisiä on monenlaisia.
Kimppamökkiläiset jakavat ehkä suvulta perittyä huvilaa ja pärjäävät keskenään hyvin, vaihtelevasti tai huonosti. Lopulta yleensä riitaisasti.
Vanhempien luo pyydetyt tai änkeävät perhemökkiläiset. Tämä lomailuryhmä kuluttaa kenen tahansa seniorin parissa päivässä. Heitä pitää passata ja heidän lapsiaan valvoa muun huollon ohella.
Satsaajat omistavat hyvin varustellun kakkoskodin. Se ei voi koskaan olla sähkötön, eikä saaressa. Etäisyys pääkaupunkiseudulta saa olla korkeintaan kolmen tunnin ajomatkan päässä.
Itse edustan mökkiläisyyden hybridimallia. Minua ei saa millään täysin profiloitua.
Asketistit etsiytyvät rauhaan. He haluavat kokea luonnon mahdollisimman aitona, tehdä kaiken itse ja välttää kontaktia lähistön muuhun inhimilliseen toimintaan.
Alalajeina mökkiläisissä ovat tietysti suorittajat, joiden sahat soivat aamusta iltaan. Muun aikaa heidän stressihormoninsa tuottavat höyryjä, jotka saavat lähistön puut kellastumaan.
Löysäilevät romantikot tulevat nauttimaan. He välttävät vaikkapa sellaisen tosiseikan, että niskaan vuotava saunan katto vaatisi pikaista remonttia. Uutuusdekkarin lukeminen on ansaitulle lomalle sopivampaa epätoimintaa.
Sporttiset mökkeilijät lenkkeilevät, suppaavat, melovat tai vesihiihtävät. Kerkeimmät suhaavat autolla päiväksi golfaamaan, palatakseen iltamyöhään ihmettelemään auringon polttamia neniään.
Itse edustan mökkiläisyyden hybridimallia. Minua ei saa millään täysin profiloitua. Osaan vähän kaikkea, mutten mitään kunnolla.
Mökkiläisyyttäni kuvaa varmasti se tosiseikka, että mökillä pukeudutaan huonommin ja syödään paremmin kuin kaupungissa. Mökkimme sijaitsee Taipalsaarella, jonne minulla on vahvat siteet. Lapsuuden mummolaan on matkaa vain pari kilometriä.
Tontti löytyi sattumalta tutuilta seuduilta.Tunnen pitäjän väkeä ja kuulun hirviporukkaan. Sidosryhmä luo turvaa ja pitää yllä luontevaa kanssakäymistä. Edustanen ”modernia kaksoisidentiteettiä”. Murrekin vaihtuu yleensä puolessa välissä automatkaa uusmaalaisesta eteläkarjalaan.
Paikalliset pitävät minusta huolta. Kun kaadoin puun mökkini päälle, saatiin läheltä apua ja vesikatto pitää taas. Vakuutusta tärkeämpää on naapuruston lähiturva.
Hölmöilyä on riittänyt ympärivuotisesti. Täysi katastrofi oli lähellä eräänä pääsiäisenä. Huviajelin lähistön salmessa moottorikelkalla jäihin. Pääsin kuitenkin naskaleiden avulla ylös. Tuttu sukeltaja taituroi myöhemmin kalustoni järven pohjasta talteen.
Neljäkymmentä vuotta tutun virtapaikan vaaroista muistutettiin – turhaan. Pitäähän mökkiläisen saada lomallaan nautiskella maisema-ajelusta. Pidättehän meistä huolta vastakin!
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
