Hyvä tarina myy, vaikka se ei olisi totta – näin arkisesta suomalaiskaupasta tehtiin menestyvä tuote
Brändikirjan tekijä sanoo, että luulemme tekevämme asioita järjellä. Todellisuudessa tunne ratkaisee.
Heikki Nuutinen (oik.) ja Martti Korpijaakko kirjoittivat jo toisen kirjan brändeistä. Kuva: Kari VähäsarjaJuuri toisen kirjan yritysten brändeistä valmiiksi saanut Heikki Nuutinen on vakuuttunut, että menestyvän yrityksen taustalla on hyvä tarina. Ja siinä meillä on vielä parannettavaa.
Paljon on onnistumisiakin, ja siitä on Nuutisen mukaan hyvänä esimerkkinä Tokmanni.
”Muutama vuosi sitten kauppa oli punavalkoinen, arkinen kauppa. Sitten sille luotiin sympaattinen hahmo, joka rekalla kiertää Eurooppaa ja tekee hyviä kauppoja.”
Tämä on juuri olennaista – yrityksen brändi puetaan ihmisen hahmoon. Ympärille luodaan inhimillinen, tunteisiin vetoava tarina.
”Ihmiset tietävät, ettei tarina välttämättä ole totta. Se kuitenkin ostetaan, koska tarina on niin hyvä”, sanoo Nuutinen ja huomauttaa, ettei Tokmanni ole mukana tässä kirjassa.
Voisiko maataloustuottajat brändätä itsensä sankareiksi?
”Täysin mahdollista. Tarinan on oltava totta, mutta sitä voidaan värittää ja kaikki markkinointi alistetaan tukemaan brändiä.”
Tuottajan olisi mietittävä muista erottuva tarina, joka voi pohjata vaikka 200-vuotiaaseen sukutilaan tai ekotuotteisiin ja jonka idea inhimillistetään vaikka ”herra Rahikaisen” hahmoon.
Merkkejä maineesta -kirjan toinen osa on Nuutisen ja Martti Korpijaakon yhteistyötä.
Nuutinen muistuttaa, että ihminen osaa loistavasti huiputtaa itseään.
”Perustelemme esimerkiksi autokaupat itsellemme ja muille erilaisilla järkisyillä, mutta todellisuudessa tunteet ja mielikuvat sanelevat ratkaisut.”
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat




