Kaikkiin rikkaruohokikkoihin ei kannata haksahtaa – biologi antaa vinkit kotipuutarhureille
Luomupuutarhurinkaan ei kannata kokeilla jokaista vanhan kansan ohjetta rikkakasvien torjuntaan. Muovimattojenkin käytössä on riskinsä.
Kotipuutarhurinkin kannattaa perehtyä kasvintorjuntaan ja puutarhan eliö- ja kasvilajeihin. Kuva: Carolina HusuKotipuutarhureille on tarjolla paljon rikkaruohovinkkejä, mutta jotkut niistä voivat olla hyvin haitallisia omalle lähiluonnolle.
Biologi, kouluttaja ja kirjailija Leena Luoto sanoo, että luonnonmukaisessa kasvatuksessa ei tulisi käyttää mitään rikkakasvintorjunta-aineita, vaan on tyydyttävä kitkemään.
Hän suosittelee lukemaan jokaisen torjunta- tai kasvinhoitoaineen tuotesisällön läpi ja perehtymään siihen, mitä ne oikeasti sisältävät. Mainospuheisiin ei kannata uskoa sinisilmäisesti.
Kaikkia puutarharyhmien vinkkejä ei myöskään pidä uskoa. Esimerkiksi somessa vinkatut mäntysuopa, suolaus tai pesuaineet ovat ehdottomassa pannassa.
Ruokavirastolla on oma luettelo Suomen markkinoilla myytävistä luomutuotantoon soveltuvista kasvinsuojeluaineista. Sieltä voi kotipuutarhurikin tarkastaa, onko hankittu tökötti luomuviljelyyn soveltuva.
Luoto ei suosittele myöskään juurimattoja tai muita muovisia suojapeitteitä laitettavaksi maahan. Muovi ei lopulta estä rikkakasveja ja siitä irtoaa kuluessa mikromuoveja, jotka vaikuttavat maaperään ja mikrobeihin.
Maaperän vedenpitokyky ja rakenne voivat muuttua, ja mikromuovin palaset päätyvät ennen pitkää myös kasveihin ja eliöihin.
Luoto vinkkaa, että siementen itämistä estävä tuijan lehtisilppu voi toimia esimerkiksi vuohenputken torjumisessa.
Puutarha myös harvemmin on minkään katastrofin partaalla kirvoista ja muista huolimatta. On hyvä esimerkiksi malttaa odottaa, että kunkin tuholaisötökän luontaiset viholliset saapuvat paikalle, ennen kuin lähtee itse sotatoimiin.
Omassa puutarhassa eläviä eliöitä voi tarkkailla helposti ravistamalla kasvustoa väärinpäin käännetyn sateenvarjon tai vaikkapa vaalean lakanan päällä.
Luonto muistuttaa myös, että vieraslajit eivät itsessään ole huono asia, vaan avainsana on haitallisuus. Haitallisia lajeja tulee torjua. Tarkkailtavat lajit taas voivat vioittaa kasveja, mutta eivät aiheuta välttämättä merkittävää tuhoa, joten niiden torjunta ei aina ole tarpeen.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat








