Palkittu matkailutila on yksinkertaistanut palveluitaan ja suhtautuu rauhallisesti koronaan: ”Olemme maatilamatkailukohde ja tiedämme, että maatiloilla on katovuosia ollut ennenkin"
Lahdelman pariskunta on luopunut myös eläimistä ja pitää huolta hyvinvoinnistaan omilla ja yhteisillä harrastuksilla.
Pertti ja Ritva Lahdelma saivat tämän vuoden Kellokas-palkinnon Suomen maaseutumatkailuyrittäjien yhdistykseltä. Kuva: Kari SalonenKotimaan matkailu on nyt kovassa huudossa, mutta moni yritys on nähnyt alan kehitystä jo paljon pidempään. Suomen maaseutumatkailuyrittäjien yhdistys myönsi tämän vuoden Kellokas-palkinnon pertunmaalaiselle Maatilamatkailu Lahdelmalle, jolla vieraita on käynyt jo 33 vuotta.
Majoitus alkoi vuonna 1988 pihapiirin aitoissa, ja sen jälkeen on rakennettu mökkejä, joista uusin on kymmenisen vuotta vanha luksushuvila Keidas poreammeineen.
Koronan alku keväällä 2020 näkyi tietenkin täälläkin.
”Peruutuksia tuli, varauksia siirrettiin ja alkuun oli täysin tyhjää ja kesä näytti katastrofaaliselta”, Pertti ja Ritva Lahdelma kertovat.
”Juhannuksen alla alkoi ryöpsähtää varauksia ja kesällä tuli uutta asiakaskuntaa, pelkästään kotimaisia matkailijoita. Lopulta ainoa muutos oli, että ulkomaisten käyntejä loppukesällä eivät kotimaiset ole paikanneet.”
Lahdelmat pitävät jo neljännessä polvessa maatilaa, ja ovat oppineet olemaan hötkyilemättä.
”Olemme maatilamatkailukohde ja tiedämme, että maatiloilla on katovuosia ollut ennenkin. Ei sitä voinut kuin miettiä, että tämä on nyt sellainen katovuosi ja tästäkin selvitään”, Lahdelmat sanovat.
”Kova odotus on, että matkustus toipuu taas jossakin vaiheessa. Kotimaassa kierrelleillä on varmaan kova hinku mennä ulkomaille, mutta toisaalta tännekin tulee taas ulkomaisia vieraita.”
Tämä vuosi meni myös mukavasti, sillä tilalle löysi lomailijoiden lisäksi etätyöläisiä ja joulunakin mökit olivat täynnä. Tila sai hyödynnettyä luontomatkailun suosiota, sillä se sijaitsee noin 70 kilometrin päässä olevien Repoveden ja Leivonmäen kansallispuistojen puolivälissä.
Tila on saanut koronatukia. Oma metsätalous on ollut tärkeää sekä tekemisen että talouden kannalta.
Majoittujille tarjotaan yksinkertaista kesä- ja talvitekemistä ja lähiyrityksistä löytyy polkupyöriä ja kanootteja.
Pertti Lahdelma on entinen kilpahiihtäjä. Hän hiihtää edelleen 1 500 kilometriä talvessa ja tekee latukoneella urat asiakkaillekin.
”Voi pitää kuntoa yllä ja tarjota asiakkaille sellaista, mistä itsekin tykkää. Jotkut hiihtävät asiakkaat varaavat mökinkin hiihtostadionin vierestä. Olemme myös tietoisesti ajatelleet, että meillä ei ole moottorikelkkoja jo siksikin, että otamme ympäristön vahvasti huomioon.”
Tila sai ensimmäisten joukossa kestävän matkailun Sustainable travel -merkin vuonna 2020.
Lahdelmat ovat myös rohkeasti karsineet palveluita ja luopuneet esimerkiksi ruokapalveluista. Jos asiakas haluaa mökkiin vaikkapa valmiin jouluaterian, se järjestyy Lahdelmien kautta lähiseudun pitopalvelusta.
Lahdelmille on ollut tärkeää tavata myös alan muita toimijoita. Ritva olikin perustamassa Suomen maaseutumatkailuyrittäjien yhdistystä vuonna 1995 ja toiminut aktiivisesti myös MTK:n puolella.
Lahdelmilla oli vielä pari vuotta sitten emolehmiä ja välitysvasikoita. Eläimistä päätettiin luopua, koska omien lasten sitoutuminen jatkamiseen seitsemäksi vuodeksi koettiin kaikin puolin vaativaksi.
”Siihen vaikutti moni asia. Sitovuuden lisäksi yleinen negatiivinen mielipide lihantuotannosta, ja tuotantorakennustenkin elinkaari alkoi olla lopussa”, Pertti Lahdelma perustelee.
Kun eläiminä on enää kaksi hevosta, koira ja kolme kissaa, omaa aikaakin on enemmän. Pertti hiihtelee Lapissa asti ja Ritva ratsastaa mieluiten Viron Muhussa.
Yhteinen harrastus on ollut kolmisen vuotta kilpatanssi, josta saatuja humppa-, rumba-, jive- ja tangopokaaleja on piirongin päällys täynnä.
Tanssia harjoitellaan omassa pirtissä, riihessä ja lähilavoilla.
”Tanssi nollaa mukavasti pään, kun siinä mietitään vain tanssimista. Suosikkilavamme on Ristiinan Metsälinna.”
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
