Ympärivuorokautista hoivaa tarjoavissa palvelutaloissa melkein kaikilla asukkailla on pitkälle edennyt muistisairaus. Kuva: Timo Filpus
Jätetäänkö vanhukset heitteille? Hybridimalli ja perhehoito yleistyvät vanhusten hoivassa
Hyvinvointialueiden päätöksiä vanhusten ympärivuorokautisen hoidon paikkojen vähentämisestä seurataan huolestuneina. Lapissa vähennetään paikkoja, mutta Etelä-Savossa ei. Kummallakin alueella lisätään yhteisöllistä asumista.
Lapissa Pelkosenniemen kunnassa sijaitsevan palvelukoti Onnelan ympärivuorokautisia hoivapaikkoja vähennetään. Tilalle tulee yhteisöllisen asumisen paikkoja, joissa asukkaat saavat vähemmän palveluita kuin ympärivuorokautisessa hoidossa. Kuva: Jouni PorsangerVanhusten ympärivuorokautisten paikkojen vähentäminen herättää huolta. Ympärivuorokautista hoivaa tarjoavissa palvelutaloissa melkein kaikilla asukkailla on pitkälle edennyt muistisairaus.
Monilla hyvinvointialueilla päätöksiä palveluverkkojen sopeutustoimista tehtiin pitkin syksyä ja vielä aluevaltuustoissa loppuvuoden aikana.
Tämän vuoden budjettien laadinta on ollut hankalaa. Tulevan kevään kunta- ja aluevaalit kuumentavat tilannetta.
Esimerkiksi Lapin hyvinvointialueella sekä virkamiesvalmistelijoiden että poliitikkojen arvostelu on ollut joissakin kunnissa rajua.
Talouden sopeuttamisohjelma tehtiin jo keväällä, mutta siitä tehtiin valituksia, joten valmistelu aloitettiin uudelleen.
Ikääntyneiden palvelujen johtaja Annukka Marjala Lapin hyvinvointialueelta vakuuttaa, että Lapissa on tarvetta keventää ikääntyneiden palveluita.
Ympärivuorokautista palveluasumista eli raskainta hoitomuotoa on tarkoitus vähentää ”hallitusti”.
”Kun meillä vapautuu ympärivuorokautinen paikka eli kun ikääntynyt kuolee, paikasta voi tulla yhteisöllisen asumisen paikka.”
Laphan alueella on ollut työvoimapulaa ikääntyneiden palveluissa, mutta avuksi on otettu vuokratyövoimaa.
Marjalan mukaan työvoimatilanne kohenee, kun lainmukaiset mitoitukset supistuvat.
”Lapissa kuntien vetämissä palveluissa on ollut ylisuuret mitoitukset. Mahdollisuuksia pienentää mitoituksia on.”
Hän myöntää, että asukkaiden valitukset joidenkin palvelujen huononemisesta pitävät paikkaansa.
”Meillä on eri kunnissa hyvin erilaiset palvelut ja palveluiden peittävyydet. Siellä missä on ollut hyvin peittävät palvelut eli on saatu hyvin palveluita, palveluita ei enää saa yhtä helposti kuin ennen. Joissakin paikoissa palvelut saattavat parantua”, aiemmin Sallan kunnan sosiaali- ja terveysjohtajana toiminut Marjala sanoo.
Lapin hyvinvointialueen malli eroaa muista hyvinvointialueista siinä, että Lapissa on paljon pieniä kuntia, joissa on vanhuksille yksi tai kaksi asumispalveluyksikköä. Sellaisessa on tarjottu vain ympärivuorokautisia hoivapaikkoja.
Pelkosenniemen kunnassa toimiva palvelukoti Onnela on ollut juuri tällainen. Nyt se on muuttumassa ”hybridiyksiköksi” tai ”monipalveluyksiköksi” – kuka mitenkin uudistuvaa palvelukotia kutsuu.
Pitkäaikaisen ympärivuorokautisen asumisen lisäksi tarjotaan lyhytaikaista ympärivuorokautista asumista omaishoitajien vapaiden ajaksi. Talossa on myös yhteisöllisen asumisen paikkoja sekä kotisairaalan lupapaikka.
Muutos hybridiyksiköksi tietää kuitenkin seitsemän pitkäaikaisen ympärivuorokautisen paikan vähentämistä vähitellen.
Selitykseksi sanotaan, että Pelkosenniemellä on ollut Lapin kunnista suhteellisesti eniten ympärivuorokautisia vanhusten hoivapaikkoja.
”Iso rakennemuutos tehdään hallitusti ja pikkuhiljaa sitä mukaa kun paikkoja vapautuu.” Annukka Marjala
Lapissa välimatkat eri keskusten välillä ovat tunnetusti pitkiä. Vanhusten läheiset pelkäävät, että vanhuksia aletaan heitellä Laphan alueella kauas kotikunnastaan.
Annukka Marjala yrittää rauhoitella.
”Iso rakennemuutos tehdään hallitusti ja pikkuhiljaa sitä mukaa kun paikkoja vapautuu. Siihen menee vuosia. Samalla lisätään myös kotihoitoa eli sille puolelle lisätään henkilöstöä.”
Hän muistuttaa, että Laphan aluevaltuusto päätti lokakuun lopussa, että ikääntyvien asumispalvelut järjestetään pääsääntöisesti ikäihmisen kotipaikkakunnalla lähipalveluna.
Ikääntyneiden sijoittaminen asumaan muille paikkakunnille voi perustua palvelua tarvitsevan omaan valintaan palveluasumisen järjestelyistä, aluevaltuusto linjasi.
Palvelukoti Onnela on muuntumassa ”hybridiyksiköksi”. Kuva: Jouni PorsangerYhteisöllisen asumisen piirissä oleva asukas saa palvelut kotihoidon palveluina tai tukipalveluina.
”Asiakkaalle myönnetään kotihoidon palvelut, ja talon henkilökunta voi hoitaa häntä. Asiakas saa siis vähemmän hoitoa ja hoivaa kuin ympärivuorokautisessa hoidossa oleva, mutta tarvittaessa hän saa myös kotihoidon yökäynnin”, Marjala selittää.
Lapissa aiotaan lisätä myös lyhytaikaista ympärivuorokautista palveluasumista.
”Näin omaishoitajat saavat pitää vapaata. Hoito voidaan järjestää myös niin, että asiakas on viikon kotona ja viikon palvelukodissa”, Marjala sanoo.
Joillekin paikkakunnille Lapissa on perustettu tai perustetaan kriisipäivystyspaikkoja ja kotisairaalan lupapaikkoja.
”Esimerkiksi jos omaishoitaja Utsjoelta joutuu sairaalaan, kotona oleva hoidettava pääsee kriisipaikalle.”
Kriisipäivystyspaikat ja kotisairaalan lupapaikat johtuvat siitä, että joiltakin Lapin paikkakunnilta on loppunut tai lopetetaan vuodeosastot. Pelkosenniemi menetti jo terveyskeskuksen vuodeosaston.
Marjalan mielestä kotisairaala pystyy korvaamaan vuodeosaston palvelut.
”Jos keuhkokuumetta sairastava mummo on kotona kotisairaalan asiakkaana, kotihoito käy normaalisti hänen luonaan ja hoitaja antaa hänelle suonensisäiset antibiootit. Jos mummon kunto heikentyy, hän voi tulla ympärivuorokautiseen hoitokotiin, jossa hän saa hoivan. Kotisairaala tuottaa silloin terveyspalvelut.”
”Joillakin alueilla vanhusten on vaikeaa päästä hoivaan, mutta ei kaikkialla.” Niina Kaukonen
Yhteisöllistä asumista lisätään iäkkäiden palveluissa myös Etelä-Savon hyvinvointialueella eli Eloisassa.
Ikääntyneiden palveluiden johtaja Niina Kaukonen Eloisasta korostaa, että vaikka yhteisöllisiä paikkoja lisätään reilusti, ympärivuorokautisia paikkoja ei aiota vähentää.
”Tällä pyrimme siihen, että ympärivuorokautiset paikat riittäisivät meidän alueemme muistisairaille, jotka paikkoja tarvitsevat. Olemassa olevien paikkojen pitäisi riittää vuoteen 2030 asti.”
Kaukonen muistuttaa, että eri alueilla voi tehdä tarkkoja ennusteita ympärivuorokautisten paikkojen tarpeesta.
”Pitää osata ennakoida tilannetta ja arvioida hyvinvointialueen asiakaskuntaa. Muistisairaat tarvitsevat muita vahvemman hoitajamitoituksen ja turvallisemman ympäristön eli niin sanotun ovet kiinni -ympäristön.”
Eloisan asiakaskunta on iäkästä. Kuvituskuva. Kuva: Sanne KatainenPitkään vanhustyötä tehnyt Kaukonen muistuttaa, että alueet ovat erilaisia.
”Joillakin alueilla vanhusten on vaikeaa päästä hoivaan, mutta ei kaikkialla. Ainakin toistaiseksi meillä vanhukset ovat päässeet lakisääteisten määräaikojen sisällä hoivan piiriin.”
Eloisan asiakaskunta on iäkkäämpää kuin muilla alueilla.
”Yli 75-vuotiaiden osuus on täällä maan korkeimpia. Se näkyy suoraan meidän ikäpalveluiden tarpeen kasvuna.”
Eloisassakin puhutaan ammattislangilla ”hybridiratkaisuista” eli saman katon alla on eritasoista asumista.
”On hyvä, ettei ikäihmisen tarvitse elämänsä loppuvaiheilla muutella paikasta toiseen. Eloisan omissa asumisyksiköissä on tarjolla sekä yhteisöllistä asumista että ympärivuorokautista asumista.”
Kaukosen mukaan on myös sellaista lyhytaikaista asumista, jolloin asukkaan kuntoa arvioidaan, tarvitseeko hän vahvempaa hoitoa, riittääkö yhteisöllinen asuminen tai esimerkiksi pärjääkö asiakas perhehoidossa.
”Monen mielestä on turvallisempaa viedä omainen perhehoitoon tuttuun paikkaan kuin isoon hoitokotiin.” Niina Kaukonen
Perhehoito on osoittautunut Eloisan alueella hyväksi vaihtoehdoksi.
”Meillä on tosi paljon lisätty perhehoitoa, koska se on suosittu palvelu. Nyt sen piirissä on jo yli 600 asiakasta”, Niina Kaukonen kertoo.
Perhehoito voi tukea omaishoitajia, mutta se voi olla myös kokoaikaista.
”Monen mielestä on turvallisempaa viedä omainen perhehoitoon tuttuun paikkaan kuin isoon hoitokotiin.”
Tällä pyritään siihen, että vanhus voisi olla omassa kodissaan pidempään ja että omaishoitaja, joka usein on puoliso, jaksaisi hoitaa häntä pidempään.
Eloisa on tehnyt Perhehoitoliiton kanssa paljon yhteistyötä perhehoidon lisäämiseksi. Hyvinvointialueen työntekijä valmentaa perhehoitajia ja on heidän tukenaan.
Vanhustenhoito kärsii hoitajapulasta. Kuva: Timo FilpusEloisan alueella on sekä perhehoitokoteja että kiertäviä perhehoitajia.
Kaukonen huomauttaa, että kiertävä perhehoitaja ei tarkoita normaalia kotihoitoa.
”Voi olla, että perheellä ei ole mitään muuta kotihoidon palveluita. Omaishoitajan vapaapäivänä perhehoitaja menee paikalle vaikka koko päiväksi. Hän voi olla tarvittaessa myös yötä hoidettavan kotona.”
Vaikka Eloisan työvoimatilanne on kohentunut parin vuoden aikana, Kaukonen on huolissaan henkilöstön riittävyydestä. Hän pohtii, miten veto- ja pitovoima saadaan pidettyä.
”Henkilökunta ikääntyy kovaa vauhtia. Meillä on ikäpalveluissa tällä hetkellä töissä jo sata eläkeiän täyttänyttä. Vuosittain eläköityy noin 40–50 työntekijää lisää.”
Nuoria pitäisi saada houkuteltua alalle, mutta kielteiset uutiset vanhustenhuollon tilanteesta voivat Kaukosen mielestä karkottaa nuoret.
Hän harmittelee, että vanhustenhoitoon kohdistuu jatkuvasti säästötoimia, mutta samalla lisätään velvoitteita. Säädöksien poukkoileminen ihmetyttää häntä.
”Ensin mitoitusta nostetaan ja sitten lasketaan lyhyessä ajassa. Olisiko nyt sen aika, että asiakkaiden tarve ratkaisee henkilöstömäärän?”
Tulevaisuus on haastava, koska nuorten ikäluokkien määrä supistuu ja vanhusväestön määrä kasvaa.
Eloisan hyvinvointialuejohtaja Santeri Seppälä iloitsee kuitenkin siitä, että Eloisan henkilöstötilanne on nyt parempi kuin pari vuotta sitten hyvinvointialueen aloittaessa. Se vaikuttaa suoraan myös iäkkäiden palveluihin.
”Olemme vähentäneet reippaasti hallintoa ja johtajia. Sitä kautta olemme saaneet suorittavia käsipareja enemmän kuin ennen. Ei ole enää erillisiä kehittämisyksiköitä, vaan kehittämistä tehdään nyt arkityössä.”
Tulevaisuutta Seppäläkin pitää kuitenkin haastavana, koska nuorten ikäluokkien määrä supistuu ja vanhusväestön määrä kasvaa.
Kansainväliset rekrytoinnit helpottavat tilannetta, mutta Eloisalla on yksi valtti, jota Seppälä haluaa korostaa.
”Meillä on Suomen korkeimpiin kuuluva palkkataso eli meillä on tehty se paljon puhuttu palkkaharmonisaatio.”
Seppälän mukaan valtaosa henkilöstöstä suosittelee Eloisaa työnantajana.
”Puskaradio toimii.”
Lapha ja Eloisa
Lapin hyvinvointialueella (Lapha) on yli 176 000 asukasta.
Alueen kuntia ovat Enontekiö, Inari, Kemi, Kemijärvi, Keminmaa, Kittilä, Kolari, Muonio, Pelkosenniemi, Pello, Posio, Ranua, Rovaniemi, Salla, Savukoski, Simo, Sodankylä, Tervola, Tornio, Utsjoki ja Ylitornio.
Etelä-Savon hyvinvointialueella (Eloisa) on noin 130 000 asukasta.
Alueen kuntia ovat Enonkoski, Hirvensalmi, Juva, Kangasniemi, Mikkeli, Mäntyharju, Pertunmaa, Pieksämäki, Puumala, Rantasalmi, Savonlinna ja Sulkava.
Juttua muokattu 16.1.2025 klo 19:28. Aikamuotoa korjattu.Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
