
- Hailuoto
40 vuoden väännön jälkeen saarikunnan asukkaat uskaltavat jo tuulettaa kiinteän yhteyden rakentamista, mutta karkaavatko kustannukset kuten Helsingissä?
Hailuotolaisten huolet eivät ole täysin väistyneet, mutta päällimmäinen tunnelma on innostunut, kun siltatyömaa käynnistyy jäiden lähdön jälkeen.”Tämä on merkittävin päätös Hailuodon kunnan historiassa”, kunnanhallituksen puheenjohtaja Teija Siekkinen sanoi satapäiselle salille, kun Väylävirasto järjesti Hailuodossa viime viikolla yleisötilaisuuden kiinteän yhteyden rakentamisesta.
Jos kaikki menee suunnitelmien mukaan, Hailuodosta mantereelle pääsee vuoden 2026 lopussa ajamaan maantietä pitkin. Matka taittuu keskimeren pinnasta 3,5 metrin korkeudella kulkevan pengertien sekä kahden sillan yli.
”Tämä on merkittävin päätös Hailuodon kunnan historiassa.” Teija Siekkinen
Tunnelma kuntalaisten keskuudessa oli kiinnostunut ja innostunut. Osa olisi kaivannut kansanjuhlaa, kun päätös rakentamisesta varmistui.
Hankkeen kustannukset ja haastavat sääolot kuitenkin puhuttivat. Oulunsalon lauttarannassa kahvilaa pitävä Kauko Ervasti epäili, ettei valtion varaama 121 miljoonaa euroa taida riittää, vaan yhteiskunta kaivaisi vielä kuvetta.
Kahvilayrittäjä Kauko Ervasti odottaa siltaa innostuneena. Hänellä on suuret suunnitelmat Oulunsalon lauttarannassa sijaitsevan kahvilan laajentamiseksi. Kuva: Timo HeikkalaEsimerkiksi Helsinkiin rakennettavan, valmistuessaan Suomen pisimmäksi yltävän, noin 1 200 metriä pitkän Kruunuvuorensillan kokonaishankkeen kustannusarvio on noussut kymmeniä tai jopa satoja miljoonia euroja.
Väyläviraston projektipäällikön Jukka Päkkilän mukaan Hailuodon kiinteän yhteyden kustannukset on laskettu tarkkaan ja eri hankkeiden siltametrihintoja ei kannata verrata keskenään.
Myös jäiden liike on otettu huomioon ja talvisin tietä pidetään kunnossa tehostetusti, Päkkilä vakuuttaa.
”Sillan korvat ovat tulevia pysähdyspaikkoja.” Kauko Ervasti
Ervasti kertoo joka tapauksessa odottavansa innokkaasti kiinteän yhteyden valmistumista. Lauttaa odottavat autokunnat ovat olleet tärkeitä asiakkaita. Hän ei pelkää, että jatkossa asiakkaat kaasuttaisivat ohi.
”Sillan korvat ovat tulevia pysähdyspaikkoja”, 50 vuotta yrittäjänä toiminut Ervasti tietää.
Väyläviraston järjestämä yleisötilaisuus Hailuodon koulussa veti noin sata kiinnostunutta paikallista kuulemaan ja kysymään rakentamisen vaiheista. Hailuodossa asuu vajaa tuhat ihmistä. Kuva: Timo HeikkalaHailuodossa asuva Tarja Arvola on myös odottavalla mielellä.
Hyviä puolia hän näkee etenkin yrittäjien, työssäkäyvien ja mökkiläisten sekä Hailuotoon matkaavien lapsiperheiden liikkumisen helpottumisessa.
”Huolestuttaa kuitenkin se, että nyt Hailuoto on idyllinen miljöö, joka rauhoittuu yön tunneiksi. Alkaako sitten ympärivuorokautinen ajelu?”
Hailuodossa asuva Tarja Arvola puntaroi sillan hyötyjä ja uhkia monelta kantilta. Kuva: Timo HeikkalaVarmaa on, että heti jäiden lähdettyä alkaa raskaan liikenteen ralli, kun rekat kuljettavat miljoonia tonneja louhetta ja mursketta mereen.
Arvion mukaan kiinteän yhteyden valmistuttua liikennemäärä kasvaa noin 1 300 ajoneuvoon vuorokaudessa, mikä on noin 400 enemmän kuin nykyisin.
”Huolestuttaa kuitenkin se, että nyt Hailuoto on idyllinen miljöö, joka rauhoittuu yön tunneiksi. Alkaako sitten ympärivuorokautinen ajelu?” Tarja Arvola
Autojen saapuminen saareen tasoittuu, ja jonot jäävät historiaan. Vanhukset kenties nukkuvat yönsä paremmin, kun tarvittaessa ambulanssi pääsee perille maata pitkin.
Saaresta tulee erilainen saari.
OIKAISU 8.4. KLO 10.51: Teija Siekkinen on Hailudon kunnanhallituksen puheenjohtaja, ei kunnanvaltuuston.
Artikkelin aiheet - Osaston luetuimmat









