Hallituksen kaavailema tunnin juna Turkuun raivostuttaa maanomistajia – rata hipoisi muurlalaisen Niinan kotitaloa

Niina Hosionaho seisoo aukealla, jonka keskeltä porhaltaisi vielä tällä vuosikymmenellä juna. Kotitalo näkyy taustalla. Kuva: Pasi Leino

”Tuosta suunniteltu rata menisi”, osoittaa Muurlan kylässä Salossa asuva Niina Hosionaho hirsitalonsa vieressä olevaa aukeaa.

Espoosta Lohjan ja Salon kautta Turkuun menevän Turun tunnin junan suunniteltu ratalinjaus kulkisi valmistuttuaan reilun 150 metrin päässä Hosionahon talosta.

MT:n havainnekuva osoittaa, kuinka tuplaraide ja huoltotie menisi peltoaukean keskeltä.  Kuva: Timo Filpus

Hosionaho on yksi sadoista maanomistajista, joiden maiden läpi kaavailtu suurhanke kulkisi.

Turun tunnin juna -ratahankkeen osana on tarkoitus rakentaa täysin uutta rataa Espoosta Saloon noin sadan kilometrin verran. Oikorataa on suunniteltu vuosikymmenten ajan, mutta nyt pääministeri Petteri Orpon (kok.) hallitus on ilmoittanut vievänsä hanketta eteenpäin.

Hallitusohjelmassa hankkeelle suunnattiin puolen miljardin euron pääomitus ja hankkeen valmistumista toivotaan vuosikymmenen loppuun mennessä. Varat saadaan myymällä valtion omaisuutta.

Valtion lisäksi taustayhtiön rahoittajia ja omistajia ovat Turku, Espoo, Helsinki, Salo, Lohja, Vihti ja Kirkkonummi. Näiden kaikkien kuntien alueelle on luvattu seisakkeet, joilla osa junista pysähtyisi.

Karttakuva suunnitelmista:

Radan tieltä maastaan joutuvat luopumaan sadat, elleivät tuhannet maanomistajat.

Hosionahon mukaan ainakaan hänelle ei ole annettu tietoa siitä, mikä hankkeen aikataulu olisi, mitä korvauksia maanomistajille tulisi tai miten paljon rataa varten maata pakkolunastettaisiin.

”Se aiheuttaa epävarmuutta. Aika ikävä tilanne on, kun ei tiedä mistään”, Hosionaho huokailee.

Tietoa ei ole saanut myöskään muut alueella maata omistavat.

Turun tunnin junan taustayhtiön toimitusjohtaja Pekka Ottavainen sanoo MT:lle, että korvaus- ja lunastuskäytännöt tarkentuvat vasta myöhemmin.

”Ennen kuin päästään maita hankkimaan, pitää olla Traficomin hyväksyntä ratasuunnitelmalle ja toisaalta myös investointipäätös, että hanke toteutetaan”, Ottavainen kertoo ja arvioi, että eteenpäin hankkeessa päästäisiin vuoden 2024 aikana.

Yhtiö on pitänyt runsaasti kuulemistilaisuuksia yleisölle ja maanomistajille uuden oikoradan varrella. Mielipiteitä on voinut esittää myös kunnissa laadinnassa oleviin kaavamuutoksiin, radan yleissuunnitelmaan ja myöhemmin Traficomin kuuluttamaan ratasuunnitelmaan.

Hosionaho pitää kuulemismenettelyjä vain näennäisinä.

”Kaiken aikaa on ollut jotenkin itsestäänselvyys, että heillä on oikeudet lunastaa maat ja rakentaa rata suunnitelmiensa mukaan. Vaikutusvalta tässä asiassa tuntuu olevan ylemmillä tahoilla”, Hosionaho sanoo.

Taustayhtiön toimitusjohtaja Ottavainen sanoo, että päätökset ratakäytävästä on tehty jo aikanaan maakuntakaavan yhteydessä.

”Yksi asia, mikä välillä unohtuu on, että maakuntakaavan ja yleissuunnitelman yhteydessä on valittu ratakäytävä. Meidän osalta maanomistajien toiveet ja ehdotukset linjan siirtämisestä ovat mahdottomia”, hän toteaa.

Näkymä Hosionahon kodin terassilta. Matkaa radan reunalle valmistuttua olisi hieman yli sata metriä. Kuva: Pasi Leino

Suunnitteluvaiheessa radan alueen maapohjaa on testattu esimerkiksi poraamalla. Hosionahon metsissä raskaat telaketjukoneet ovat vieneet mukanaan nuoria puita ja jättäneet jäljet.

Yhtiön mukaan jäljet eivät ole vahinkoja eivätkä ne itsessään oikeuta maanomistajaa korvauksiin. Puusto korvataan, mikäli urakoija ilmoittaa vahingoista tai maanomistaja huomaa puuston kaatuneen. Tutkimustyön oikeus perustuu ratalakiin.

MT:n soittokierros alueen maanomistajille tuo esiin, että hankkeella ei ole jakamatonta kannatusta.

Maanomistajista monet kritisoivat sitä, että korvaukset tai lunastettavien maiden koko ei ole vielä tiedossa. Toiset näkevät, että mediassa tai yhteiskunnallisessa keskustelussa laajemminkaan ei ole annettu ääntä hankkeen kritisoijille.

Eräs maatalousyrittäjä Salon seudulta arvelee, että harvasta talosta seudulla löytyy hankkeen tukijaa.

”Ei täällä kovinkaan into piukassa asian tiimoilta olla”, hän sanoo ja muistuttaa, että esimerkiksi maanviljelijöiden osalta tilanne voi äityä hyvin vaikeaksikin.

Peltojen läpi kulkevaa rautatietä ei voi ylittää kuin erillisillä ylityspaikoilla. Pahimmassa tapauksessa puintireissut voivat venyä kymmenien kilometrien mittaisiksi.

Viljelijät epäilevät myös, että pelloille voi jäädä romua tai isoja kiviä, jotka hankaloittavat elinkeinon harjoittamista. Näin kävi myös aiemmin, kun moottoritietä rakennettiin, eräs paikallinen sanoo MT:lle.

Turun Tunnin junan taustayhtiön toimitusjohtaja kertoo, että Turun ja Helsingin väliä operoitaisiin normaalilla Pendolino- tai Intercity-kalustolla. Kuvituskuva Intercity-junasta. Kuva: Carolina Husu

Taustayhtiön toimitusjohtaja on kuullut myös palautetta.

”Tiedämme, että kaikki tahot, varsinkaan maanomistajat, joilla voi olla omia maankäytöllisiä tavoitteita mailleen, eivät ymmärrettävästi suhtaudu myönteisesti”, Ottavainen sanoo ja muistuttaa, että hankeyhtiö vain vastaa radan suunnittelutyöstä.

Hanketta vastustavat ovat perustaneet myös Facebook-ryhmän nimeltä ”Tunnin juna väärillä raiteilla”, johon on liittynyt tähän mennessä yli kuusi sataa ihmistä.

Vastustamisen syyt ovat heidän näkökulmastaan selvät: haitat ympäristölle ja maanomistajille olisivat suuremmat kuin hyödyt. Vaihtoehtona nähdään olemassa olevan Rantaradan parantaminen.

Oikoradan rakentamisella pyritään saavuttamaan 1,5 miljoonan ihmisen työssäkäyntialue ja matka-aikojen lyhennys Turun ja Helsingin välillä.

Hankkeen nimestä huolimatta kaupunkien välillä ei pääsisi kuitenkaan tunnissa, vaan matka-aika lyhenisi noin kahdesta tunnista 78–86 minuuttiin riippuen junan tyypistä.