Hallitus aikoo rahoittaa investointinsa myymällä valtion omaisuutta – Adlercreutz vaikenee suunnitelmista

Kuva: Matti Immonen / Smak Film Oy & Neste, Jaana Kankaanpää, Fortum, Carolina Husu, kuvankäsittely: Aatu Jaakkola

Orpon hallitus etsii nyt valtion omaisuutta myytäväksi rahoittaakseen neljän miljardin euron investointiohjelmansa.

Valtiovarainministeri Riikka Purra (ps.) vahvisti asian budjettiriihen yhteydessä. Hallitusohjelman kohta omaisuuden myynnistä on myös yksiselitteinen.

”Investointiohjelma rahoitetaan valtion omaisuuden myynnistä kertyvillä tuloilla, joten investointimenot eivät lisää valtion velanottotarvetta hallituskauden aikana”, pääministeri Petteri Orpon (kok.) hallitusohjelmassa todetaan.

Hallitus ei ole kertonut, kuinka suuri osa neljän miljardin ohjelmasta katetaan osakkeiden myynnillä ja kuinka paljon pennejä saadaan kasaan muilla omaisuusjärjestelyillä.

Keskusteluissa on ilmennyt, että ainakin osa investoinneista aiotaan rahoittaa purkamalla listaamattomien valtionyhtiöiden pääomitusta ja tiristää varoja Valtion asuntorahastosta.

Mutta ilman valtion pörssiomaisuuden myymistä neljää miljardia tuskin saadaan kasaan.

Suomen sijoitusomistukset on sijoitettu valtion kokonaan omistamaan sijoitusyhtiö Solidiumiin tai suoraan valtioneuvoston kanslian (VNK) alle.

VNK:n alla on yhtiöt, jotka kuuluvat 1B-luokkaan eli joiden osakkeista valtio omistaa strategisista syistä enemmistön. Näihin osakkeisiin kuuluvat Finnairin, Fortumin ja Nesteen osakkeet.

Strategisten omistusten syy on ilmeinen: huolto- ja energiavarmuus.

Näiden omistuksen kokonaisarvo on lähes 17 miljardia euroa.

Valtiolle on säädetty strategisiin omistuksiin omistuksen alaraja. Nykyinen omistus on kaikissa kolmessa – Finnairissa, Fortumissa ja Nesteessä – yli alarajan. Näin ylijäävä omistusosa on kaikista yhtiöistä myytävissä.

Valtio omistaa Finnairista 55,8 prosenttia, kun alaraja on 50,1 prosenttia. Fortumista valtio omistaa 51,26 prosenttia, omistuksen alaraja 50,1 prosenttia, ja Nesteestä 44,22 prosenttia, alaraja 33,40 prosenttia.

Ylijäävien prosenttiosuuksien arvo on noin kolme miljardia euroa.

Yleisten spekulaatioiden mukaan erityisesti Nesteen osakkeet polttelevat Orpon hallituksen näpeissä. Jo Juha Sipilän (kesk.) hallitus laski aikanaan omistusrajaa reiluun 30 prosenttiin ja nyt omistusta on mahdollista myydä lähes 2,5 miljardin edestä.

Solidiumin osakesalkun arvo on noin seitsemän miljardia ja se on tuottanut viime vuosina reilusti.

Vuonna 2022 valtio sai valtiovarainministeriön mukaan yhtiöomistuksistaan pääomatuloja noin 1,4 miljardia euroa ja vuonna 2021 ne tuottivat yli 2,1 miljardia euroa.

Solidiumin salkusta erityisesti Sammon ja Stora Enson osakkeet tuottaisivat yhdessä yli kahden miljardin euron myyntitulot.

Valtion omistusten myynnissä toimivaltainen ministeri on Orpon hallituksen omistajaohjausministeri Anders Adlercreutz (r.). Kysyimme asiaa häneltä, mutta Adlercreutz kommentoi MT:lle suunnitelmia vain niukasti.

”Valtio tai hallitus ei etukäteen spekuloi mahdollisilla myynneillä”, Adlercreutz kommentoi asiaa sähköpostitse erityisavustajansa välityksellä.

Kysymys omistusten myynnissä on siitä, tuottavatko omaisuuden myynnillä rahoitettavat investoinnit yhtä hyvin. Investointiohjelman hankkeet keskittyvät raiteisiin, tieverkkoon ja muihin liikenneinvestointeihin. Omaisuuden myynnillä on muun muassa tarkoitus pääomittaa Turun Tunnin juna -hanketta puolella miljardilla.

”Taloudellisen kannattavuuden näkökulmasta kyse on loppukädessä siitä, miten nuo uudet investoinnit tuottavat”, seitsemän miljardin sijoitussalkkua käsissään pitävä Solidium Oy:n toimitusjohtaja Reima Rytsölä sanoo MT:lle.

Rytsölä toteaa, että hänellä ei ole tietoa omaisuuden myynnistä Solidiumin osalta.

Valtiovarainvaliokunnan puheenjohtaja Markus Lohi (kesk.) jakaa Rytsölän ajatukset. Hän pitää valtion omaisuuden myyntiä lyhytnäköisenä toimintana eikä usko, että hallitus saa investoinneillaan kasvua syntymään.

”Mikäli tuottavaa omaisuutta myydään tuottamattomien hankkeiden rahoittamiseksi, on se puhtaasti taloudellisessa mielessä lyhytnäköistä ja järjetöntä. Tuottavaa omaisuutta ei pidä hävittää, jos investoinneilla ei synny kasvua”, Lohi kritisoi.