Säilörehua päästään korjaamaan tavallista myöhemmin

Nurmi on Yaran mittausten mukaan vielä liian nuorta korjattavaksi. Kuvassa Juha Liespuu Kuva: Kimmo Haimi

Nurmien kasvu on ollut tänä keväänä hitaampaa kuin muina vuosina. Kylmä ja kuiva toukokuu ovat vaikuttaneet kasvustoihin koko Suomen alueella.

Pro Agrian nurmiasiantuntija Anu Ellä kertoo alueellisten vaihteluiden olevan suuria: "Varsinais-Suomessa kootaan jo ensimmäistä säilörehusatoa, kun taas esimerkiksi Pohjois-Pohjanmaalla kasvu on vasta alkutekijöissään."

Paikoitellen on hyviä nurmia, jotka eivät ole kärsineet huonosta keväästä. Pohjoisemmaksi mentäessä talvituhojen määrä kuitenkin lisääntyy ja myös sään vaikutukset ovat suurempia. "Suurimmat syyt nurmien myöhästymiselle ovat kasvukauden myöhäinen alku, useat paleltumiset ja kuivuus" Ellä luettelee.

Yara Suomen johtava agronomi Juha Liespuu on samoilla linjoilla. Kotkaniemen koetilalla Vihdissä mitattiin toukokuun puolivälissä jopa -8 asteen yöpakkasia. "Ne eivät ainoastaan keskeyttäneet kasvua vaan saivat aikaan myös paleltumisia varsinkin nurminadalla", Liespuu kertoo.

Koko kevään tehoisa lämpösumma oli kesäkuun alkupuolella viime vuotta perässä peräti 133oC eivätkä sademäärätkään ole olleet edellisvuosien tasolla.

Viimeisen kahden viikon aikana lisääntynyt lämpö ja vesisateet ovat virkistäneet kasvustoja. "Nurmet ottavat nyt ravinteita tehokkaammin ja kasvavat nopeasti", Liespuu kertoo. Yaran kasvuvaihetaulukon mukaan nurmet kasvavat Vihdissä nyt noin 200kg kuiva-ainetta hehtaarille päivässä, toukokuun lopun 80kg sijaan.

Nurmia ehtii vielä lannoittamaan sadonlisäyksen toivossa varsinkin Pohjois-Suomessa. "Jos pellot osoittavat pienintäkään merkkiä ravinnepulasta, kannattaa lannoittaa. On huolehdittava varsinkin typen, rikin ja kaliumin riittämisestä", Liespuu opastaa.

Koko kesän säilörehusatoa on mahdoton ennustaa. Ellä arvioi ensimmäisen sadon jäävän määrällisesti alle puoleen normaalista, mutta ei lähtisi vielä panikoimaan säilörehupulalla. "Tuleva kesä kertoo paljon. Jos kesästä tulee hyvin kuuma ja kuiva, voi tilanne olla paljon huonompi" hän selittää.

Pohjois-Pohjanmaalta tavoitettu nurmen kehityspäällikkö Minna Toivakka Yaralta on tilanteesta enemmän huolissaan. "Kemin pohjoispuolelta lumet sulivat hitaasti, eikä kasvu ole etelämmässäkään vielä lähtenyt kunnolla käyntiin", hän sanoo. Hän arvioi, ettei alueella ole kolmeen viikkoon vielä kiire pellolle, sillä ensimmäisiä korjuuaikanäytteitä on päästy ottamaan vasta nyt.

Koko kesän osalta peliä ei ole vielä menetetty. Asiantuntijat kehottavat viljelijöitä panostamaan täysillä toiseen satoon. "Niittokorkeus on syytää säätää siten, että varmistetaan tehokas jälleenkasvu", Ellä aloittaa. "Eikä lannoituksessa saa vitkutella, nurmet kaipaavat lannoitteita heti niiton jälkeen", Toivakka lisää.

Toisaalta ensimmäisen säilörehuerän korjuun myöhästyessä siirtyvät myös seuraavat erät eteenpäin. Lyhyen kasvukauden vuoksi varsinkin pohjoisessa Suomessa kolmas sato jää siten paikoin tekemättä. Jos ensimmäinen sato jää pieneksi ja kolmas täysin puuttumaan, voi säilörehupula olla todellinen niille tiloille, joilla rehua ei ole varastossa.

Toivakka kehottaakin viljelijöitä panostamaan nurmiinsa, jotta markkinoille saataisiin tarpeeksi säilörehua myyntiin.