Sikatilalliset Marko ja Lotta Iso-Tuisku tutkimassa rehuksi kasvavaa syysvehnää. Vaaleampi kasvusto on rehuhernettä. Kuva: Johannes Tervo
Nousseet viljanhinnat aiheuttavat ongelmia sikatilalle ‒ ”Kotieläintuotannon tukeminen ei tunnu sopivan nykyiseen ajatusmaailmaan”
Tulevan sadon onnistuminen vaikuttaa paljon tulevaisuuteen. Etelä-Pohjanmaalla tilanne syysviljojen suhteen näyttää kuitenkin hyvältä tällä hetkellä.
Marko ja Lotta Iso-Tuiskulla on Ilmajoen Kiikerinkylässä yhdistelmäsikala. Kuva: Johannes Tervo”Jos viljan hinta on vielä syksyllä 400 euron luokkaa tonnilta, se on ihan mahdoton yhtälö meille.”
Näin sanovat Marko ja Lotta Iso-Tuisku Ilmajoen Kiikerinkylästä, jossa heillä on yhdistelmäsikala. Emakkoja on 300 ja lihasikoja 1800.
Iso-Tuiskut eivät ole rehuviljan suhteen omavaraisia. Viljan hinnan nousu aiheuttaa omat ongelmansa jo valmiiksi tiukassa taloustilanteessa olevalle sikatilalle.
Rehuviljan tarve on Markon mukaan heidän tilallaan noin 1,8 miljoonaa kiloa vuodessa.
Peltoa on 120 hehtaaria, josta omaa on 108 hehtaaria. Niiden tuottama sato ei riitä tarpeeseen.
Tulevan sadon onnistuminen vaikuttaa paljon tilan tulevaisuuteen.
”Vaikka tulisi huippusato omilta pelloilta, niin se riittää maksimissaan vain puoleen, keskimääräinen sato taas 20‒30 prosenttiin omasta rehun tarpeesta”, Marko kertoo.
Pieniä toivonpilkahduksia on.
”Ymmärtääkseni Etelä-Pohjanmaalla syysviljat ovat onnistuneet paremmin kuin Etelä- tai Lounais-Suomessa”, Lotta sanoo.
Tilanne niin omien kuin yhteistyökumppaneiden syysviljojen suhteen näyttää ainakin vielä hyvältä.
Kylvöt saatiin valmiiksi ennen sateiden alkua. ”Nyt toivomme, ettei sada liikaa.”
Iso-Tuiskut ostivat onnekseen rehuviljaa viime ja edellissyksynä melko paljon.
”Tänä keväänä lietteelle oli myös enemmän kysyntää kuin koskaan aiemmin”, Lotta lisää.
Ilmajoella on paljon kotieläintaloutta ja kilpailu viljasta sekä myytävistä ja vuokrattavista pelloista on kovaa.
”Voisimme vuokrata peltoa, mutta hinnat ovat ihan poskettomia”, Lotta toteaa.
Marko on laskenut, että nykyisellä hintatasolla rehukulu olisi tällä hetkellä 1350 euroa korkeampi päivässä verrattuna vuoden takaiseen. Tuotettua eläintä kohden se tarkoittaa 50 euroa.
”Porsaasta saa noin 57 euroa ja jäljelle jäävästä 7 eurosta maksetaan verot, työntekijöiden palkat ja paljon muuta”, Lotta lisää Markon laskelmiin.
Tällä hetkellä tilalla mennään täysin kädestä suuhun. Lihan hintaan on tullut useita pieniä korotuksia kevään mittaan, mutta kustannukset ovat nousseet enemmän kuin teurastamo on kyennyt hintaa nostamaan.
”Onneksi meillä on ollut varastossa myös 150 euron jyviä.”
”Eihän meillä ole varaa syksyllä pitää enää työntekijöitä”, Lotta sanoo. ”Se on mahdotonta tämän kokoisella tilalla. Tarkasti pitää laskea, että saamme kaiken maksettua.”
Lotta kokee, että huoltovarmuuspaketin rahat on jaettu epäsuhtaisesti eri osa-alueille.
”Kotieläintuotannon tukeminen ei tunnu sopivan nykyiseen ajatusmaailmaan” , hän sanoo.
”Meidän tilille on tullut tähän mennessä 1700 euroa. Tilamme tuloksesta puuttui viime vuonna 170 000 euroa.”
Iso-Tuiskujen tila on pyörinyt nykyisessä mittakaavassaan noin puolentoista vuoden ajan. Tuotannon laajennushanke käynnistettiin vuonna 2012, jolloin haettiin ympäristölupaa nykyisen mittakaavan toimintaan.
”Onneksi uusi lihasikala tehtiin vuonna 2020, enää ei tehtäisi”, Lotta sanoo. ”Silloin ei tiedetty Ukrainan sodasta tai paljon monesta muustakaan.”
Lue myös:
Tässä on nainen, joka sai Oululaisen vaihtamaan kotimaiseen kinkkuun
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
