Hyvä maan rakenne lisää satovarmuutta
”Kun vesitalous on kunnossa ja tiivistämistä vältetään, on monivuotinen viherlannoitusnurmi helpoin keino korjata tiivistyneen maan rakennetta”, Juuso Joona sanoo. Matojen määrä on selvässä yhteydessä maan kuntoon. Kari Salonen Kuva: Viestilehtien arkistoLAPPEENRANTA (MT)
Pitkäaikaisen yksipuolisen viljanviljelyn jälkeen joutsenolaisen Tyynelän tilan pellot olivat tiivistyneet ja orgaaninen aines oli vähissä.
Tämän vuoksi tilalla otettiin viljelykiertoon viherlannoitusnurmia sekä myöhemmin nur-
mikasvien siemenviljelyä monipuolistamaan viljelyä ja parantamaan maan rakennetta.
”Hyvä maan rakenne antaa satovarmuutta, koska silloin pelto ei ole herkkä kuivuudelle eikä märkyydelle”, tilan isäntä Juuso Joona sanoo.
Tilalla on myös jankkuroimalla rikottu tiivistynyttä maata ja kyntöanturaa, jonka jälkeen kasvit pääsevät parantamaan maan rakennetta helpommin ja nopeammin.
”Nurmikasvien juuret tekevät maanparannustyön, mutta jankkurointi antaa sille vauhtia.”
Lisäksi tilalla käytetään paperiteollisuuden sivutuotteena syntyviä maanparannuskuituja. Kuiduista maahan tulee hitaasti hajoavaa eloperäistä ainesta ja vedenpidätyskyky sekä pieneliötoiminta paranevat.
Kuitu myös edistää typen pidättymistä kasvien käyttöön esimerkiksi viherlannoituksessa.
Maanparannuskuidut soveltuvatkin Joonan mukaan parhaiten viherlannoitusnurmille levitettäväksi.
Tilalla viljellään muun muassa siemenviljaa, hernettä, hamppua, tattaria ja öljykasveja.
Lisäksi tilalla on tällä hetkellä paljon viherlannoitusnurmia maan rakenteen korjaamiseksi. Kaikille viljelykasveille kylvetään myös aluskasvi sitomaan ravinteita ja estämään rikkakasveja.
Tärkeässä osassa tilan toiminnassa on uusien viljelymenetelmien sekä kasvien kokeileminen ja tutkiminen sekä tiedon tuottaminen.
Viime vuosina tietoa on kerätty esimerkiksi syväkuohkeutuksen menetelmistä ja tänä kesänä tilalla otetaan viherlannoitukseen kokeiltavaksi valkomesikkä.
”Epäonnistumisiakin on kokeiluissa tullut, mutta niistä oppii eniten”, Joona toteaa.
Joona nauttii peltojensa tarkkailusta ja kirjoittaa havainnot muistiin tulevaisuutta varten. Hän myös pitää kasvukausiblogia osoitteessa tyynelantila.fi.
Tila tekee viljelyssä yhteistyötä naapuritilojen kanssa ja tietoa sekä kokemuksia vaihdetaan useiden tilojen kesken ympäri Suomea.
Joona sanoo, että viljelyssä on mentävä luonnon ehdoilla, eikä kamppailtava sitä vastaan.
Esimerkiksi kasvit on valittava kasvupaikan mukaan. Hamppua ei kannata savimaille kylvää, koska se ei siellä menesty. Kaura taas pärjää myös savella.
Rikkakasvien torjunta perustuu tilalla monipuolisiin ja kilpailukykyisiin viljelykasveihin, aluskasveihin, viherlannoitukseen, läpileikkaavaan muokkaukseen ja rikkaäestykseen.
Syysviljoilla ja -öljykasveilla pienennetään rikkakasvien ja tuhohyönteisten torjuntatarvetta sekä tasataan työhuippuja.
Viljelyä on tilalla tehostettu putkittamalla peltoja halkovia valtaojia, mutta piennarpusikoita ja pelloilla olevia puuryhmiä vaalitaan. Pientareet tarjoavat pölyttäjille, linnustolle ja piennisäkkäille suotuisat oltavat.
Tulevaisuuteen varautumisessa Joona näkee osaamisen lisäämisen erittäin tärkeänä.
Hän myös pyrkii lisäämään tilallaan omavaraisuutta ravinteissa ja polttoaineissa, jotta tila pystyy jatkamaan toimintaansa myös mahdollisissa poikkeuksellisissa oloissa.
Joona toivoo, että tulevaisuudessa maatalous olisi yhteisöllisempää.
Hän suunnittelee, että nykyistä suurempi joukko ihmisiä osallistuisi tiloilla viljelytöihin ja saisi näin kosketusta ruuan tuotantoon.
Ihmisten osallistuminen mahdollistaisi hedelmien ja vihannesten viljelyn nykyistä useammalla tilalla, kun suureen työmäärään saataisiin lisää tekijöitä.
Tyynelän tila myy osan tuotteistaan suoraan kuluttajille ja suoramyyntiä on tarkoitus lisätä.
Syksyllä yhdessä naapuritilan kanssa aiotaan aloittaa öljynpuristus.
TUURE KIVIRANTA
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
