MTK:n valtuuskunnassa perattiin huoltovarmuuspaketin jakoa, lähes huomaamatta MTK päätti linjastaan raiviopeltojen tukiin

MTK:n ylin päättäväelin valtuuskunta kokoontui keskiviikkona Espoon Hanasaaressa. Kuvassa selin valtuuskunnan puheenjohtaja Eerikki Viljanen ja järjestöpäällikkö Pertti Hakanen. Kuva: Kimmo Haimi

Maatalouden 300 miljoonan euron huoltovarmuuspaketin kohdentaminen sekä maatalouden kannattavuus nousivat pääaiheiksi keskiviikkona Espoossa järjestetyn MTK:n valtuuskunnan kevätkokouksen yleiskeskustelussa.

Valtuuskunnan ikuisuuskysymyksenä on ollut suhtautuminen raiviopeltojen korvauskelpoisuuteen. Vuoden 2004 jälkeen raivatuille pelloille ei myönnetä oikeutta esimerkiksi luonnonhaitta- ja ympäristökorvaukseen.

Nyt MTK määritti tähän jäsenistöä vuosia hiertäneeseen asiaan kantansa ilman suurempaa keskustelua.

Huoltovarmuuspaketin kohdentamisessa nautatilat jäävät huutolaispojan asemaan, sanoi Jukka Huuskonen.

Nauta- ja maitotilat jäivät ilman kohdennettuja tukia, vahvisti Anne Nykänen.

"Huoltovarmuudessa olisi päästävä sanoista tekoihin. Millä tämän ja ensi kevään kylvöt turvataan? Kriisipaketista odotettiin keväälle apua, mutta sitä ei tullut", Nykänen sanoi.

Jari Ruski nosti esiin ristiriidan tilan talouden hoitamisen sekä kaikkien peltojen kylvämisen välillä. Julkisuudessa useat tahot ovat viime aikoina neuvoneet viljelijöitä kylvämään tänä keväänä kaikki pellot.

Kustannusten nousun takia viljasadon pitäisi olla Ruskin mukaan viisi tonnia hehtaarilta ja öljykasvisadon kaksi tonnia hehtaarilta, jotta tuotanto olisi syksylle tarjolla olevilla hinnoilla kannattavaa. Siten huonoille pelloille ei taloudellisesti kannata kylvää.

Otso Heikola pohti, milloin kesän 2023 lannoitteet kannattaa ostaa. Hinnat ovat rajussa heilunnassa. Väärä ajoitus hankinnoissa voi aiheuttaa merkittävät tappiot.

Vaikka Yara valmistaa lannoitteita Suomessa, on sen raaka-aineita tullut paljon Venäjältä. Miten käy jatkossa?

"Tuet on murusia, tarvittaisiin markkinoilta rahaa", totesi Kalle Myllynen. Kauppa on tehnyt pitkiä sopimuksia, niin raha ei nopeasti tule viljelijän tilille.

Viljelijöiden tiukan taloustilanteen takia monet urakoitsijat odottavat yhä maksujaan viime kesältä, kertoi Sauli Joensuu.

Huoltovarmuuspaketissa ei MTK:n pettymykseksi koskettu millään tapaa maatalouden rakennusten kiinteistöveroon. Sen pysyvää poistamista vaadittiin useammassa puheenvuorossa.

Raiviopellot ovat nousseet jälleen keskustelun kärkeen, kun huoltovarmuuspaketissa oleva luonnonhaittakorvauksen korotus ei näillä näkymin yllä raivioille, koska niillä ei ole korvauskelpoisuutta.

Sauli Joensuu ehdotti, että raiviopeltoja otetaan korvauskelpoisuuden piiriin elykeskuksittain sitä mukaa, kun vanhoja peltoja poistuu viljelystä ja siten korvauskelpoisuuden piiristä.

Ehdotus sai kannatusta, ja kukaan ei sitä vastustanut.

Johtokunnan puheenjohtaja Juha Marttila sanoi tämän ehdotuksen olevan mallina paras, mutta se on myös hidas.

Maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä (kesk.) kertoi MT:lle viime vuonna, että tämän kaltaista korvauskelpoisuuden vaihtomahdollisuutta lohkojen välillä selvitetään.

Pankkien toiminta ja finanssivalvonnan linja nähtiin liian tiukaksi. Maataloudelle ei myönnetä rahoitusta varmuuden vuoksi. Toisaalta esiin tuli se, että julkisessa keskustelussa puhutaan maatalouden konkurssiaallosta. Se saa pankit varovaisiksi.

Energiasta käytettiin monta puheenvuoroa.

Tilatasolla tuotetussa energiassa pitäisi päästä Euroopan malliin, että sen myynnistä tulisi tiloille lisätuloja, eikä kyse olisi vain tilan omaan kulutukseen menevästä energiantuotannosta, Suvi Rantala sanoi.

Matti Heikkilä toivoi aurinkovoimaan investoimiseen apua, esimerkiksi syöttötariffia. Heikkilä totesi myös biokaasun olevan tärkeää öljystä irtautuessa.

EU-maat ovat jäämässä viljelyn kehittämisessä muuta maailmaa jälkeen, Jari Ruski totesi. EU on rinnastanut geenieditoinnin geenimuunteluksi. Siten editointimenetelmiä ei ole otettu Euroopassa käyttöön. Geenieditoinnin hyväksyminen vahvistaisi ruokaturvaa.

Perttu Sirviö kertoi kausityövoimaongelmista. Hallinto lupasi, että Ukrainasta pääsee heti töihin. Nyt lupien saamiseen voi kuitenkin mennä viikkoja ja osa tekijöistä lähtee jo muualle, kun työlupaa ei tule.

Myös pula eläinlääkäreistä nousi esiin useassa puheenvuorossa.

Nautatuissa on paljon epävarmuutta maksujen aikatauluissa ja eläinten hyvinvointikorvauksessa.

Jukka-Pekka Kataja sanoi puun kantohintojen jäävän jälkeen metsäteollisuuden tuotteiden hinnoista. Hän pohti voisiko puun yhteismyynnit parantaa metsätalouden kannattavuutta.

Meillä on vaikeita vuosia edessä, totesi MTK:n johtokunnan puheenjohtaja Juha Marttila puheessaan.

Venäjästä on tullut hylkiövaltio, johon välit ovat poikki pitkään. Sota Euroopassa vaikuttaa paljon maatalouteen. Kriisi tulee jatkumaan vuosia, Marttila ennustaa.

Nyt nähdään todellinen energiavallankumous, Marttila sanoi.

"Piuhat Venäjästä irrotetaan. Kaasun kanssa se voi vielä kuitenkin kestää."

Ruokaturva on globaalikysymys. Parhaiten maailman ruokkivat perheviljelmät. Ne ovat joustavia ja pystyvät toimimaan kriisiaikanakin, Marttila sanoi.

MTK on saanut tietoja EU:n komission Suomen cap-suunnitelmaan antamasta palautteesta.

Komission mukaan ruokamarkkinat eivät toimi Suomessa ja viljelyn kannattavuus on huolestuttava. Marttila totesi näiden olevan hyviä huomioita komissiolta. Vaikeampi kysymys on, että komissio on nostanut turvemaat silmätikuksi. Neuvottelut maatalousuudistuksesta jatkuvat EU:ssa ja kotimaassa.

Huoli viljelijöiden taloustilanteesta ja jaksamisesta on suuri. MTK vaatii Välitä viljelijästä -hankkeen jatkamista ja vakinaistamista.

MTK-Iisalmi palkittiin Vuoden Helmi -palkinnolla Maaseutu tutuksi lapsille -projektista.

Projektissa oli esitelty lapsille ja nuorille ruuantuotantoa ja metsätaloutta monipuolisesti ja osallistavin tavoin.

MTK:n liittokokous järjestetään kesäkuun 15.–16. päivä Porissa. Tärkein asia siellä on liitttokokousasiakirjan valmistelu.