Ukrainan tilanne huolettaa kausityövoimaa odottavilla tiloilla, sotatila veisi eurooppalaisen elintarvikehuollon kriisiin – "Kun on sota, niin meidän marjanpoiminta on toisarvoinen asia"
Kausityövoimaa odottavilla tiloilla jännitetään Ukrainan tilannetta. Sotatila veisi koko eurooppalaisen elintarvikehuollon kriisiin, sanoo maatalousneuvos.
Maatalousneuvos Kirsi Heinonen maa- ja metsätalousministeriöstä (ei kuvassa) korostaa Ukrainan tilannetta pohdittaessa myös tilojen omaa riskien hallintaa. ”Nämä asiat eivät ole uusia. Kaksi vuotta on jo ollut poikkeustilanne koronan takia. Ukrainasta saa hyvää ja halpaa työvoimaa, mutta siihen liittyy riski.” Kuva: Sanne KatainenUkrainan kiristynyttä tilannetta seurataan kausityövoimaa odottavilla tiloilla erityisen tarkasti.
Knaapin tilalla Vehmaan Ukkilassa viljellään piparjuurta.
Piparjuurella on alueella vuosisataiset perinteet ja sen viljely on edelleen hyvin käsityövaltaista, kertoo tilan isäntä Marko Knaapi.
Vaihtuvuutta on vähän: pitkäaikaisimmat työntekijät ovat käyneet Knaapin tilalla kausitöissä jo 15 vuoden ajan.
Ensimmäisten tekijöiden pitäisi saapua Ukrainasta kolmen viikon päästä.
Tilanne on tällä hetkellä hyvin stressaava, Knaapi sanoo.
”Virastoissa ollaan pää pensaassa sillä ajatuksella, että kyllä tämä tästä järjestyy. Jos Ukrainassa pistetäänkin rajat kiinni, niin ei järjesty. Helpompaa olisi pelata varman päälle ja ennakoida tilanne, jotta kausityövoima saataisiin maahan vaikka heti.”
Maatalouden tilanne on tällä hetkellä muutenkin kuormittava, hän painottaa.
”Ei tarvittaisi tällaista lisäksi. Pitäisi pelata kovaa ja olla askel edellä eikä paria perässä. Meidän huoltovarmuus kärsii, vaikka kriisi ei meitä täällä Suomessa tulisikaan koskettamaan konkreettisesti.”
Toinen kysymys on työntekijöiden pysyminen Suomessa.
Jos sota kotimaassa syttyy, työt tuskin ovat tiloille tulleilla ukrainalaisilla ensimmäisenä mielessä.
”Suomen on oltava valmis ottamaan heidän perheenjäsenensä tänne, jos tarve sille kehittyy. Se parantaisi työntekijöiden varmuutta tulla tänne.”
Järjestelyistä on oma vaivansa, mutta kyse on lopulta tahtotilasta, Knaapi jatkaa.
Ukrainalaisten kausityöntekijöiden rekrytointi Suomeen sujuu toistaiseksi normaalisti Ukrainan ja Venäjän kärjistyneestä tilanteesta huolimatta.
”Tämän hetken tieto on, että suurlähetystö toimii Kiovassa edelleen ja lupakeskus, jossa muun muassa kausityölupia käsitellään, on ollut auki normaalisti”, kommentoi MTK:n työvoimapalveluasiantuntija Kati Kuula.
”Jonkun verran on tullut yhteydenottoja Ukrainan päästä. Pidempiä työlupia hakevien pitää lähteä tunnistautumaan lupakeskukseen Kiovaan. Ei ole välttämättä uskallettu lähteä, jos lupakeskus menisikin kiinni”, kertoo Töitä Suomesta Oy:n toimitusjohtaja Riikka Koskinen.
Vaikka rajat pysyisivät auki ja liikkuminen olisi vapaata, nähtäväksi jää, halutaanko lähteä, Koskinen pohtii.
Moni Suomeen tuleva kausityöntekijä jättää lapset ja vanhempansa kotimaahansa.
”Jos tilanne on eskaloitunut, en itse haluaisi lähteä tuhansien kilometrien päähän töihin, vaikka pääsisi”, Koskinen toteaa.
Kausityövoiman saatavuuden kohdalla kyse ei ole vain Suomesta.
Sotatila Ukrainassa veisi koko eurooppalaisen elintarvikehuollon kriisiin, toteaa maatalousneuvos Kirsi Heinonen maa- ja metsätalousministeriöstä.
Tällä hetkellä halukkuutta lähteä maasta kausitöihin on jopa normaalia enemmän.
Onko toimia tehty kausityövoiman Suomeen saannin nopeuttamiseksi?
Hakemusten käsittelyn osalta tilanne on Heinosen mukaan hyvä ja lisäresurssiakin on tiedossa.
Maahanmuuttovirasto Migrille hakemuksia on tullut pari tuhatta, ja niitä on käsitelty noin 1 300.
Kaikkiaan hakemuksia odotetaan Ukrainasta tulevan tänä vuonna noin 15 000.
Jos koronarokotus on kunnossa, kausityöntekijä pääsee kyllä ylittämään rajan ilman kausityötodistustakin, Heinonen jatkaa.
”Töitä vain ei pääse aloittamaan tiloilla ennen luvan saamista.”
Hakemusten pitää olla myös kunnolla tehty, Heinonen jatkaa.
Hän muistuttaa, että lisäkysymyksiin vastailuun kuluu virastossa työaikaa joka on pois hakemusten käsittelystä.
Jos taas kausityöntekijöiden perheet haluaisivat tulla Suomeen mahdollisen kriisin keskeltä, Suomeen pääsee, kunhan rokotukset ovat kunnossa.
Pitkiä kausityölupiakin tehdään edelleen, vaikka suurlähetystöstä väkeä onkin vähennetty.
Tällä hetkellä rajat ovat auki. Jos tilanne kärjistyy, lentäminen todennäköisesti vaikeutuu.
”Jos lentämällä ei enää pääsisi, tuollaisen ihmismäärän siirtäminen autoilla on iso juttu.”
Teemme minkä voimme, Heinonen sanoo.
”Jos tulee liikekannallepano, silloin miehet eivät pääse maasta ulos. Sille emme voi mitään. Kun on sota, niin meidän marjanpoiminta on toisarvoinen asia."
Hän toivoo, ettei Ukrainan suhteen lietsottaisi hysteriaa.
”Tilannetta seurataan ja tehdään kaikki mahdollinen.”
Kuula ja Koskinen muistuttavat, että kausityöntekijöitä rekrytoivien kannattaa nyt miettiä varautumissuunnitelmaa, jos ukrainalaista työvoimaa ei totutuissa määrin ole Suomeen tulossa.
”Ensimmäisiä kausityöntekijöitä odotetaan maaliskuussa eli nyt ollaan jo aika pitkällä, jos vakituiset työntekijät eivät pääse töihin”, Kuula sanoo.
”Työpaikkailmoituksia kannattaa avata. Toukokuussa on myöhäistä toimia”, Koskinen ohjeistaa.
Työpaikan avaaminen ei vielä tarkoita, että se johtaisi automaattisesti työvoiman palkkaamiseen.
”Tämä on yksi keino varautua mahdollisiin muutoksiin. Töitä Suomesta -palvelusta pystyy hankkimaan työpaikkailmoituksen myös anonyymisti”, Koskinen muistuttaa.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
