Uusien metsälaitumien perustamista arkaillaan metsäkatoasetuksen vuoksi – Video: Hailuodossa rantaniittyjen naudat parantavat uhanalaisten kahlaajien elinympäristöjä

Susanna ja Timo Kujala päästävät emolehmät vasikoineen sekä yhden sonnin Kutukarin laitumelle Hailuodossa. Kuva: Timo Heikkala

Kujalan tilan emolehmät vasikoineen rynnistävät laitumelle Hailuodon Kutukarissa ja katoavat rantametsään.

Ainoastaan yksi vasikka jää pitämään medialle seuraa. Pian lauma näkyy rannassa noin puolen kilometrin päässä. Merikotka istuu rantakivellä tarkkailemassa tulijoita.

Ilman laiduntavia eläimiä tämäkin ranta kasvaisi metrien mittaista järviruokoa sekä läpipääsemätöntä pajukkoa ja lepikkoa.

Hailuodossa laidunnuksella on myönteisiä vaikutuksia erityisesti linnustolle. Matala ranta on elinehto kahlaajille. Muun muassa uhanalaiset etelänsuosirri ja suokukko esiintyvät alueella.

1960-luvulla luonnonlaitumia oli Suomessa vielä noin kaksi miljoonaa hehtaaria. Nyt niitä on enää 56 000 hehtaaria eli kolme prosenttia, luonnonsuojelun erityisasiantuntija Katja Raatikainen Metsähallituksen Luontopalveluista kertoo.

”Uusia luonnonlaitumia tarvittaisiin lisää ainakin muutamia kymmeniä tuhansia hehtaareja”, hän toteaa.

EU:n metsäkatoasetuksen ristiriitaiset tulkinnat ovat herättäneet runsaasti keskustelua viljelijöiden keskuudessa.

”Varovaisia ollaan. Uusiin metsälaidunkohteisiin ei uskalleta hakea sopimuksia”, maisema- ja ympäristöasiantuntija Maarit Satomaa Oulun Maa- ja kotitalousnaisista toteaa.

Myös Raatikaista asetuksen tulkinnat hivenen huolestuttavat.

”Onneksi maa- ja metsätalousministeriön (MMM) tiedote vähän liennytti pelkoja. Silti on jäänyt epävarmuus, miten asetusta loppupeleissä tulkitaan.”

Visu-niminen vasikka jäi yksin pitämään seuraa medialle, kun muu lauma lähti metsään. Kuva: Timo Heikkala

MMM tiedotti kesäkuun alussa, että ministeriön tulkinnan mukaan metsäkatoasetus ”ei pääsääntöisesti estä uusien ympäristönhoitosopimusten tekoa metsälaitumien ja avoimien luonnonlaitumien kohdalla”.

MMM katsoo, että metsälaitumilta ja avoimilta luonnonlaitumilta voi poistaa yksittäisiä puita, raivata pusikoita ja tehdä hoitotoimenpiteitä. Ainoastaan metsälaitumen ennallistaminen ja raivaaminen käytännössä puuttomaksi laitumeksi voitaisiin määritellä metsäkadoksi.

Raatikaisen mukaan umpeenkasvaneita laitumia on paljon. Eläinten lisäksi tarvitaan myös raivaussahaa ja traktoreita.

”Toivotaan, että järkiperäinen ja oikeudenmukainen ratkaisu löytyy.”

EU:n puolelta on velvoitteita myös perinnebiotooppien hoitoon, hän muistuttaa.

Metsäkatoasetus mietityttää myös laidunlihan tuottaja Timo Kujalaa. Tilan laitumet ovat kuitenkin olleet jo pitkään käytössä ja eläimet pitävät ne avoimina. Kuva: Timo Heikkala

”Tuntuu, että ei oksaa saa katkaista, kun tulee myyntikielto”, Kujalan tilan isäntä Timo Kujala sanoo.

Juuri Suomessa olisi hänen mukaansa otolliset olosuhteet naudanlihan tuotantoon, sillä nurmirehu on satovarmin kasvi eikä se tarvitse keinokastelua.

Merisuolake pärjää merenrantaniityllä, jos muu kasvillisuus pysyy matalana. Kuva: Timo Heikkala

Liharotuisia emolehmiä kasvattavalla Kujalan tilalla on yhtensä noin 200 nautaa ja noin 200 hehtaaria luonnonlaitumia. Kutukarin laidun on saanut tukea perinnebiotoopin hoitoon jo vuodesta 1995.

”Tituleeraan itseni enempi ympäristönhoitajaksi kuin viljelijäksi. Liha on melkein sivutuote”, Kujala naurahtaa.

Luonnonlaitumella kasvaneen naudan lihaa tila on myynyt suoraan kuluttajille jo kymmenen vuoden ajan. Kujalan burgereilla ruokitaan väkeä myös festivaaleilla ja tapahtumissa.

”Timppa, veräjä ei oo kiinni”, kuuluu huuto työntekijän suusta, kun naudat ovat katoamassa näköpiiristä.

Täytyypä lähteä laittamaan kiinni, isäntä vastaa tyynesti.

Kujalan tilan naudat pitävät meren rantaniityt avoimina, mikä hyödyttää monia lintuja, kasveja ja hyönteisiä. Kuva: Timo Heikkala