Tällä mansikkatilalla ei poimita yhtään marjaa

Iso osa taimituotannosta tapahtuu kasvihuoneissa, missä vadelmat kasvatetaan juurista, ja mansikat mikrotaimista lähtien. Pelloilla kasvavat emokasvit, joista kerätään kesällä mahdollisimman paljon pistokkaita talteen. Työntekijöitä on sesonkiaikaan kuusi. Kuvassa vasemmalla Ingrid Junolainen ja oikealla Margarita Egorova. Kuva: Saara Lavi

Jouni Suppolan (vas.) ja Tuomo Kokkosen taimitarha on Suomen suurin vadelmantaimien tuottaja. Kuva: Saara Lavi

Marjoniemen taimitarhalla Kiteen Kesälahdella on yli 10 hehtaaria mansikkaa, mutta tavoitteena on, että yksikään kasvi ei ehdi edes kukkia, kun siitä jo otetaan pistokkaat talteen.

"Jos mansikka ehtii kukkia, se ei tee pistokasta", tuotannosta vastaava yrittäjä Tuomo Kokkonen sanoo. Pistokkaiden keruu alkaa juhannuksen tienoilla ja päättyy syyskuussa, kun kasvit vaipuvat talvilepoon.

Muutenkin taimien tuotanto eroaa selvästi marjantuotannosta. Se näkyy heti parkkipaikalla. Kyltit varoittavat, että porttien sisäpuolelle pääsee vain omistajien luvalla. Lupaa ei etenkään kesäaikaan helposti heru, sillä tervetaimien tuottaminen on hyvin tarkkaa työtä.

"Taudit, kuten punamätä, tyvimätä ja mansikkapunkki, kulkeutuvat vaatteiden mukana hyvin herkästi. Taudin löytyminen täältä keskeyttäisi toiminnan heti, emme voi ottaa riskiä", Jouni Suppola, toinen yrittäjistä, toteaa.

Ruokavirasto valvoo taimien puhtautta vähintään kahdesti vuodessa. Lisäksi Luonnonvarakeskus Luke tarkistaa taimien lajikkeen ja terveyden vuosittain.

Mansikan tai vadelman taimi, joka on tutkitusti tautivapaa, on Euroopassa lähes harvinaisuus. Markkinoita hallitsevat Suomessakin ulkomaiset taimet. Kotimaisten osuus esimerkiksi mansikoissa on vain noin 15 prosenttia.

Varmennettuja käyttötaimia tuottaa Suomessa neljä taimistoa, joiden kasvateille riittää kysyntää. Yksi näistä on Marjoniemen taimitarha Kiteen Kesälahdella.

"Melkein koko tuotanto myydään yleensä ennakkoon talven aikana", Suppola kertoo.

Tarhalta lähtee jälleenmyyntiin ja marjatiloille noin miljoona mansikan- ja 100 000 vadelmantainta kaudessa.

Taimet ovat paakkutaimia, joten niiden istuttaminen vaatii erilaiset koneet kuin avojuuriset taimet, joita tuontitavara yleensä on. Tämä selittää osaltaan ulkomaisten taimien suurta suosiota marjatiloilla. Myös hinnassa on eroa.

Kaikki marjatilat eivät saa lisäarvoa taimien terveydestä, sillä valtaosalla niistä mansikan yleisimmät taudit ovat osa arkea. Ne säilyvät maaperässä jopa vuosikymmeniä.

"Uusien viljelijöiden tilanne on sitten aivan toinen, heidän kannattaa satsata terveisiin taimiin", Suppola sanoo.

Paakkutaimien vahvuus on terveyden lisäksi varsin varma kasvuunlähtö. Ravinteikas paakku kestää avojuurta paremmin kuivuutta. Toisaalta heinä–elokuussa istutettava taimi antaa satoa vasta seuraavana kesänä, kun avojuurisista taimista saa pienen sadon jo samana kesänä.

Taimituottajat näkevät paakkutaimet mahdollisuutena tasata marjatilojen työhuippuja.

"Poimijat voisivat jäädä sesongin päätteeksi vielä istuttamaan taimet, eikä keväällä tulisi niin kiire uudistaa. Näyttää, että syysistutuksen suosio onkin kasvussa", Suppola sanoo.

Taimitarhan tärkein yksittäinen asiakas on Kesko, jonka kautta viidennes taimista jakautuu puutarhamyymälöihin. Lisäksi taimia myydään suoraan marjatiloille. Pienin myyntierä on 600 tainta, joten aivan pieniin kotitarvemaihin taimia ei suoraan tarhalta haeta.

Yrittäjät uskovat, että luomumansikan taimien kysyntä kasvaa lähivuosina selvästi. Marjoniemessä tuotetaan niin sanottuja teinitaimia, jotka ovat hyväksyttyjä luomutiloille. Ne tehdään tavanomaisesti kasvatetun emomansikan pistokkaista, jotka istutetaan luomuturpeeseen ja kasvatetaan erillään tavanomaisista taimista.