Siirry pääsisältöönSiirry hakuun
Siirry sivupalkkiinSiirry alaosaan
Liki 30 tonnin hamppukasan ja rakennuksen pamauttamiseen käytettiin vajaat sata kiloa räjähteitä.
Liki 30 tonnin hamppukasan ja rakennuksen pamauttamiseen käytettiin vajaat sata kiloa räjähteitä. Kuva: Sami Tuoriniemi

Kurikan pamaus löi kaksi kärpästä yhdellä iskulla

Ainutkertainen kotimaisen elokuvan tempaus syntyi tarpeettomiksi käyneistä paaleista ja pohjalaisesta hullunrohkeudesta.

Kauhajokelaisen kuituhamppuyhtiö Hemka Fiber oy:n konkurssi kesällä 2025 jätti yhtiön omiin sekä sopimusviljelijöiden varastoihin tonneittain kantikkaita kuituhamppupaaleja.

Kurikkalainen viljelijä, broilerinkasvattaja ja sarjayrittäjä Jari Saari kasvatti kuituhamppua muiden mukana.

”Tavoitteena oli hyödyntää kuitua myös lasikuitufirman lujiterakenteissa, mutta varastoon nuo paalit jäivät”, Saari kertoo.

Samaan aikaan Pohjanmaalla, Seinäjoelta julkisuuteen ponnistanut Duudsoneiden komediaryhmä etsi kuvauspaikkoja uudelle Kotiinpaluu-elokuvalleen. Muiden kohtausten ohella, suunnitelmana oli suomalaisessa elokuvassa ainutkertainen tempaus: nelihenkinen ryhmä seisoisi talon katolla, kun talo räjäytetään pois alta.

Jarno Leppälä, Hannu-Pekka Parviainen, Jukka Hildén sekä Jarno Laasala eli Duudsonit.
Jarno Leppälä, Hannu-Pekka Parviainen, Jukka Hildén sekä Jarno Laasala eli Duudsonit. Kuva: Sami Tuoriniemi

Kunnianhimoisena tavoitteena oli räjäyttää useampikerroksinen rakennus.

”Alkuperäinen suunnitelma oli betonisen kerrostalon purkaminen yhdellä räjäytyksellä, mutta sopivaa kohdetta ei löytynyt. Se olisi muutenkin törmännyt kaikenlaisiin käytännön- ja säädöstason ongelmiin”, kuvailee Duudsonit-ryhmän jäsen ja elokuvan ohjaaja Jarno Laasala.

Ryhmä päätyi Kurikkaan, jossa myös Duudsonit Activity Park -toiminnasta tuttu Jari Saari ehdotti kotoisampia, maatilalla toteutettavia ratkaisuja. Valittu toteutus oli yksinkertaisuudessaan kaunis:

”Tehtiin matalasta rakennuksesta korkea nostamalla se hamppupaaleista rakennetun kymmenmetrisen tornin päälle”, Saari kertoo.

Valmisteluihin kului kaksi päivää. Kolmantena päivänä rakennelma räjäytettiin.
Valmisteluihin kului kaksi päivää. Kolmantena päivänä rakennelma räjäytettiin. Kuva: Sami Tuoriniemi

Paalien mukana räjäytettävä rakennus valikoitui Saaren tiluksilta. Hirrestä veistetty 1800-luvun pohjalaisaitta nostettaisiin pinon päälle.

”Jari oli tainnut suunnitella rakennuksesta vielä jotakin savusaunaa, mutta toisin kävi”, Laasala naurahtaa.

Varsinaisen rakennustyön edellä tehtiin muutama koeräjäytys. Kolmensadan kilon kuituhamppupaaleista kootut pinot olivat kadonneet komeasti, kun jokaiseen paaliin tökättiin kaksi pötköä dynamiittia.

”Niitä paaleja on edelleen varmaan tuhatkunta varastossa, niin materiaalia riitti”, Saari kommentoi.

Lopulliseen torniin kasattiin noin sata kanttipaalia eli yhteensä kolmisenkymmentä tonnia dynamiitilla panostettua kuituhamppua. Räjähteitä paaleihin sujahti melkein sata kiloa.

Tekijöitä paikalla oli noin 50, mukaan lukien Saaren maatilan työväki, joka hetkeksi jätti maatyönsä ja rakensi tornia kahden päivän ajan kurottajilla ja nostureilla. Kaikeksi onneksi tilan broilerihalli oli juuri tuolloin tyhjillään.

Kirsikkana hamppukakun päälle nostettiin aitta.

”Peltikatto siitä otettiin pois, kun ei tiedä mihin räjähdyksen paineaalto olisi sen ja katolla seisojan lennättänyt”, Saari kertoo.

Kolmantena päivänä tuli Duudsoneiden aika kiivetä katolle, jonka harjakorkeus oli nyt komeat 14 metriä.

”Se oli todella jännittävä hetki, koska eihän kukaan ollut tehnyt mitään vastaavaa”, Laasala muistelee.

”Yritimme arvioida paineaaltoa ja rakennuksen lähtösuuntaa, kun eihän sitä voinut etukäteenkään testata.”

Laasalan mukaan elokuvassa näkyvät ihan oikeat tunteet: jännitys, kiire ja viimeinen hetki ennen räjähdystä.

Kaikki neljä nosturiin sidottua, katolla seissyttä show-miestä selvisivät, mutta rakennus ei. Se hajosi paalikasan mukana.

Palokuntaa oli paikalla jo valmiina ja lisää hälytettiin, kun tehosteräjähteet sytyttivät kuivan hampun tuleen.
Palokuntaa oli paikalla jo valmiina ja lisää hälytettiin, kun tehosteräjähteet sytyttivät kuivan hampun tuleen. Kuva: Essi Paavola

Rakennelma oli aiempia kokeiluja isompi ja toisin kuin testauksissa, nyt paaleihin oli dynamiitin ohella sullottu pyroteknisiä tehosteräjähteitä. Tehosteista lähti komea savupilvi, mutta sivuvaikutuksena rutikuiva ja pitkin peltoa räjäytetty hamppu syttyi tuleen.

”Vaikka palokunta oli paikalla ja toi vielä viisi autoa lisää, niin ihan kaikkea ei saatu pelastettua. Noin 30:stä tapahtumaa kuvanneesta kamerasta kuusi jäi liekkeihin”, Laasala kertoo.

Palokunta jäähdytteli nosturia kylmällä suihkulla ja antoi kuivan hampun palaa hyvin vartioituna. Kolme päivää valmisteltu kohtaus oli purkissa.

Tyytyväinen työryhmä palavan hamppukasan edessä.
Tyytyväinen työryhmä palavan hamppukasan edessä. Kuva: Essi Paavola

Tekijät olivat lopputulokseen enemmän kuin tyytyväisiä.

”Voisi sanoa tämän olleen melko ympäristöystävällinen vaihtoehto. Pellolle jäi vain tuhkaa ja kuituhampun palasia”, Saari myhäilee.

Hän ja Laasala molemmat ovat ylpeitä tuotannon kotimaisuusasteesta. Suurin osa elokuvasta kuvattiin Etelä-Pohjanmaalla, muutamat pätkät pääkaupunkiseudulla.

”On aika harvinaista, että tämän kokoluokan elokuvatuotanto tehdään näin vahvasti Suomessa ja nimenomaan maaseudulla”, Laasala kuittaa.

Duudsonit-elokuva: Kotiinpaluu sai ensi-iltansa elokuvateattereissa 27.3.2026.