Veli-Matti viljelee 16 hehtaaria niin kauan kuin pystyy - "En laske kannattavuutta"
Asikkalalaisen Veli-Matti Arolan palkka tulee raskaskoneasentajan työstä, mutta maan viljeleminen on veressä.
Pientiloja on vielä paljon, mutta niiden määrä vähenee nopeasti. Kuva on MT:n arkistosta, eikä liity jutussa haastateltuun Veli-Matti Arolaan tai hänen maatilaansa. Kuva: Markku VuorikariVeli-Matti Arola, 46, asuu ja hoitaa sukutilaansa Asikkalan Urajärvellä. Tilaan kuuluu 16 hehtaaria peltoa ja noin 50 metsää.
"Vaikka se kallis harrastus onkin, niin haluan sitä jatkaa. Olen pikkupojasta asti ollut touhuissa mukana, perinteet jatkuvat. Veressä on maanviljelys."
Arolalla ei ole tarkkaa käsitystä kannattavuudesta, mutta arvelee tuloksen keikkuvan jotakuinkin nollassa.
Viljasta saa myyntituloa, mutta kustannuksia kertyy muun muassa kuivatuksesta ja puinnista, joihin Arolalla ei ole omaa kalustoa.
Viljelyksessä on pääosin kauraa ja ruista. Jälkimmäisestä saa edes hieman vaivan palkkaa, jos sato onnistuu.
"En ole koskaan laskenut kannattavuutta. Haluan pitää pellot kunnossa ja viljellä niitä niin kauan kuin pystyn."
Päivätyönsä Arola tekee raskaskoneasentajana.
"Sieltähän se viimeinen raha otetaan viljelemiseen. Sehän on vähän väärin kyllä, maatalous- ja palkkatulot pitäisi pitää erillään."
Aivan määrättömiä summia Arola ei ole kuitenkaan valmis "kalliiseen harrastukseen" sijoittamaan. Kuivuri ja puimuri ovat sellaisia investointeja, joihin hän ei lähde. Tilan kohtalo onkin näiltä osin sidoksissa naapuritilan jatkamiseen. Niittokoneen naapurukset omistavat kimpassa.
Tuetkin ovat tärkeitä, Arola myöntää. Perustuet tosin riittävät, "hömppäheinistä" mies ei innostu.
"Se veisi viimeisen innon, jos ei siitä saa mitään. Jos pienet tilat ajetaan kumoon, keskittyisin enemmän metsähommiin."
Esittäytyessään Arola mainitsee ammatikseen raskaskoneasentajan, ja maatalous mainitaan harrastuksena. Siihen kuuluu myös aktiivinen osallistuminen muun muassa maamiesseuran ja konekerhon toimintaan. Arola toimii molempien puheenjohtajana.
Maatalous ammattina ei olisi hassumpaa, mutta siihen peltoa on vain lähtöjään liian vähän.
Laajentumishaluja ei ole ollut, eikä Arolalla ole tarkkaa tietoa pellon hinnasta. Kukaan ei ole myöskään yrittänyt ostella peltoja pois.
Sen verran Arola on kuitenkin investoinut lisämaahan, että pieniä länttejä on yhdistelty ja hankalan muotoisia lohkoja oiottu työn järkeistämiseksi.
Peltojen kunnossapitokin kuuluu asiaan, esimerkiksi kalkitus ja kivien poisto.
Veli-Matti Arolan maatila ei ole mitenkään poikkeuksellinen Suomessa, mutta pienet tilat vähenevät nopeasti.
Luonnonvarakeskuksen maataloustilastojen mukaan Suomessa oli vuonna 2015 8 800 tilaa, joilla oli käytössään 15–25 hehtaaria peltoa. Tässä kokoluokassa määrä on vähentynyt 900 tilalla kahdessa vuodessa.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
