Huolestuttava löytö: englantilaisista joista mitattiin korkeita pitoisuuksia neonikotinoideja:

Kaikkiaan Britannissa testattiin 23 jokea. Niistä kuudesta ei löytynyt lainkaan neonikotinoidijäämiä. Kuva: Pixabay

Monista englantilaisjoista on löytynyt neonikotinoideja.

Useissa torjunta-aineissa käytettäviä neonikotinoideja on hyödynnetty 1990-luvun alusta lähtien, mutta niiden pitoisuuksia maaperässä ja vedessä on seurattu melko vähän, kertoo asiasta uutisoinut the Guardian.

Kartoitus tehtiin vuonna 2016 ja jokia arvioitiin tutkimuksessa neliportaisella asteikolla: Neonikotinoidien taso oli portaikossa olematon, vähäinen, krooninen tai akuutti.

Englannissa testatuista 16 joesta puolessa tasoa luonnehdittiin krooniseksi tai akuutiksi. Kaikkiaan Britannissa testattiin 23 jokea. Niistä kuudesta ei löytynyt lainkaan neonikotinoidijäämiä.

Saastunein oli Waveney-joki Norfolkin ja Suffolkin kreivikuntien rajalla. Jäämien arvellaan päätyneen jokeen sokerijuurikasviljelmiltä.

Kartoituksen toteutti hyväntekeväisyys- ja luonnonsuojelujärjestö Buglife.

Virallisia rajoja vaarallisille pitoisuuksille ei ole, mutta vuonna 2015 julkaistu tutkimus määritteli neonikotinoidille krooniset ja akuutit rajat, joiden ylittäminen voi aiheuttaa pitkäaikaisia vaikutuksia veden eliöstöön.

Paikallisia viljelijöitä edustavan Farmers Unionin puhemies totesi, että brittiviljelijät ottavat ympäristövastuun vakavasti.

"Ympäristöministeriö seuraa jokien torjunta-ainepitoisuuksia eikä se ole tuonut esiin neonikotinoidien korkeisiin pitoisuuksiin liittyvää huolta."

Neonikotinoidien käyttöä rajoitettiin EU:ssa vuonna 2013. Kukkivia kasveja, kuten esimerkiksi rypsia ja rapsia, ei saa päätöksen mukaan käsitellä neonikotinoideilla.

Hollantilaistutkimuksen mukaan neonikotinoidien saastuttamat vesistöt romahduttivat hyönteiskantoja. Hollannissa on tutkittu myös neonikotinoidien vaikutusta laululintuihin.

Maassa havaittiin vuonna 2014, että lintupopulaatiot romahtivat jyrkimmin alueilla, joissa myös neonikotinoidien jäämiä päätyi ympäristöön eniten. Vaikutus oli suurin varpusiin ja pääskysiin.

Tutkimuksen mukaan Imidacloprid-valmisteelle altistuneet linnut menettivät painoaan ja mikä erikoisinta – jopa suuntavaistonsa.

Suomessa neonikotinoidien vaikutusta pölyttäjiin tutkittiin Neomehi-hankkeessa vuonna 2016. Tuolloin todettiin pesiin päätyvien jäämien olevan niin pieniä, ettei sillä ole akuuttia vaikutusta mehiläisiin.

"Tulosten perusteella ei voida kuitenkaan sulkea pois esimerkiksi lisääntymisen ja suunnistuskäyttäytymisen häiriöihin liittyviä riskejä”, sanoi tuolloin Eviran erikoistutkija Kati Hakala.

Öljykasvien siemeniä saa poikkeusluvalla peitata neonikotinoideilla ainakin ensi kevään. Neonikotinoideille etsitään kuitenkin korvaavia vaihtoehtoja.

Lisää tietoa koko Euroopan tilanteesta on näillä näkymin luvassa ensi vuonna: Euroopan elintarviketurvallisuusviranomainen EFSA valmistelee raporttia neonikotinoideihin liittyvistä tutkimuksista sekä jäsenmaiden pölyttäjäseurannoista.