Ruotsissa tutkittiin viljelijän julkisuuskuvaa tasa-arvon näkökulmasta – tulos yllätti asiantuntijan

Suomalainen Maaseutu esitteli viime vuonna Penttilän perunatilan Kalajoen Pitkäsenkylällä. Sitä luotsaavat äiti ja tyttäret. Hilla Penttilä on ajanut itsekulkevaa perunannostokonetta jo 11-vuotiaasta lähtien. "Yksikään työvaihe ei jää sukupuoleni takia tekemättä." Kuva: Tomi Hirvinen

Mitä ajattelet, kun kuulet sanan maanviljelijä? Miestä vai naista, iäkästä vai nuorta?

Ruotsin tasa-arvoakatemia selvitytti maanviljelijän mediakuvaa sukupuolinäkökulman kautta. ”Tulokset olivat osin yllättäviä”, kirjoittaa tasa-arvoakatemian koordinaattori Anna Iwarsson LandLantbruk-lehdessä.

Tutkimuksen teki Kantar Public -tutkimuslaitos. Vuodelta 2021 käytiin läpi 800 artikkelia 30 eri mediasta. Mukana oli ammattijulkaisuja, paikallista ja valtakunnallista yleismediaa sekä suurkaupunkien mediaa.

Ammattimediassa naiset ja miehet ovat esillä suunnilleen yhtä usein, kun kyse on alle 50-vuotiaista maataloustuottajista. Sitä vanhemmissa ikäluokissa miehet hallitsevat viljelijän julkisuuskuvaa.

Paikallisissa, kansallisissa ja suurkaupunkien tiedotusvälineissä viljelijä on pääsääntöisesti mies. Näissä medioissa esiintyvistä yli 50-vuotiaista viljelijöistä 82 prosenttia oli miehiä.

18–34- ja 35–49-vuotiaiden ryhmissä naispuolisia viljelijöitä esiintyy useammin. Naisia ei kuitenkaan missään ikäryhmässä esiinny useammin kuin noin kolmasosassa artikkeleista.

Kun viljelijä edustaa tiedotusvälineessa Ruotsin tuottajajärjestöä LRF:ää, sukupuolijakauma on melko tasainen: miehillä on vain pieni yliedustus.

Tutkimuksessa listattiin myös median käsittelemät aihealueet.

Naispuoliset viljelijät esiintyvät tiedotusvälineissä useammin ympäristöön, ilmastoon, tuotannon kestävyyteen ja tulevaisuuteen liittyvissä kysymyksissä.

Lue myös: Äiti ja tyttäret pyörittävät yhtä Suomen suurimmista perunatiloista: "Isännän kuolema pysäytti arjen, mutta vain hetkeksi"