Moni pettyy Melan arvioon työkyvystä: Alle 60-vuotiaana ammatilla ei ole lainkaan merkitystä
Maatalousyrittäjän voidaan katsoa pystyvän esimerkiksi toimistotyöhön, vaikka oma työ ei onnistu tuki- ja liikuntaelinvaivojen vuoksi.
Maanviljelijä Eero Neuvonen on ehtinyt saada kahdeksassa kuukaudessa Melasta ja Kelasta paljon postia, mutta päätös pysyy samana. Kuntoutustukea ei myönnetä, koska mies katsotaan kovista selkäkivuista huolimatta osittain työkykyiseksi. Kuva: Saara LaviMoni pettyy saadessaan Maatalousyrittäjien eläkelaitokselta (Mela) vastauksen eläke- tai kuntoutustukihakemukseen. Hakemuksista noin 28 prosenttia hylätään. Määrä on viime vuosina noussut vähän, samoin kuin muissakin eläkeyhtiöissä.
Melassa hylkypäätösten osuus on hieman pienempi kuin eläkelaitoksissa yleisesti. Kaikista eläkehakemuksista hylätään keskimäärin runsaat 30 prosenttia.
”Maatalousyrittäjät ovat lähtökohtaisesti sitkeää väkeä, joka sinnittelee työssä pitkään. Hakemukset perustuvat pitkään työhistoriaan, heppoisin perustein tehtyjä ei juuri tule”, pohtii Melan ylilääkäri Jari Rechardt.
Melaan tulevissa hakemuksissa on keskimääräistä enemmän tuki- ja liikuntaelinvaivoihin perustuvia tapauksia. Psyykkisten sairauksien vuoksi hakemuksia taas tehdään vähemmän kuin muilla aloilla.
Hylkypäätösten aiheuttamien pettymysten taustalta löytyy Rechardtin mukaan usein sama selittävä tekijä. Alle 60-vuotiailla arvioidaan lakisääteisesti yleistä työkykyä, ei kykyä nimenomaan maataloustyöhön.
Henkilö voi esimerkiksi olkapää- tai selkävaivasta huolimatta kyetä maataloutta kevyempään työhön, kuten asiakaspalveluun, vartiointi- tai toimistotyöhön, Rechardt sanoo.
”Hylätyn eläkepäätöksen yhteydessä tarjotaan mahdollisuutta ammatilliseen kuntoutukseen, jos arvioidaan, että työkyvyn menetys uhkaa lähivuosina. Kuntoutuksen kautta pyritään löytämään terveydentilaan paremmin sopiva työ jäljellä olevaa työkykyä hyödyntäen.”
Hän ymmärtää, että muuhun työhön ryhtyminen voi tuntua pitkän maatalousuran jälkeen tai ison lainataakan painaessa kaukaiselta ajatukselta.
”Yritämme ottaa aina huomioon kokonaisuuden, ja jokainen hakemus käsitellään tapauskohtaisesti, mutta arviointiperusteet on määrätty laissa. Rajatapaukset pyritään ratkaisemaan asiakkaan eduksi, mutta aina joku joutuu pettymään.”
Arviointikäytäntö on ollut voimassa Rechardtin mukaan ”iät ajat”, mutta monille lääkäreille se on yhä vieras.
”Valitettavan harvoin näkee lausuntoa, jossa hoitava lääkäri tietää oikeat arviointikriteerit.”
Kuntoutustukien myöntökriteerit ovat lähes yhtä tiukat kuin eläkkeiden.
Arvioidun työkyvyttömyyden kesto määrää sen, myönnetäänkö kuntoutustuki vai eläke.
”Kuntoutustuki on siis periaatteessa määräaikainen eläke. Jos työkyky ei kuntoutustuen aikana paranekaan, se johtaa usein eläkkeen myöntöön.”
Valtion ja kunnan työntekijät ovat työkykyä arvioitaessa erityisasemassa. Heidän osaltaan työkykyä arvioidaan ammatillisesti.
Näin esimerkiksi maatalouslomittaja voi saada eläkepäätöksen huomattavasti maatalousyrittäjää helpommin.
Maatalousyrittäjien työkykyä arvioidaan ammatillisesti vasta 60 ikävuoden jälkeen. Silloin hylättyjen hakemusten osuus romahtaa noin viiteen prosenttiin.
”Iän noustessa rima laskee”, Rechardt kertoo.
Vaikka eläkepäätös saattaa tuntua asiakkaasta mielivaltaiselta, se ei koskaan perustu vain yhden lääkärin päätökseen.
Käsittelijöitä on aina vähintään kaksi, ja hankalammat päätökset pohditaan isommalla joukolla.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
