Paula ja Mika Aution tila on yksi Valion hiiliviljelykoulutukseen osallistuneista 250 maitotilasta. Valion ja Baltic sea action groupin (BSAG) yhdessä järjestämässä vapaaehtoisessa koulutuksessa käydään läpi eri ratkaisuja, joilla maitotilat voivat parantaa maaperän hiilensidontaa.
Mika Autio pitää koulutusta tervetulleena maidontuottajille. Hänellä koulutus lisäsi ennen kaikkea ymmärrystä juuriston merkityksestä hiilensidonnassa.
"Monet menetelmistä ovat kuitenkin meillä jo ennestään tuttuja perusnurmenviljelyssä, kun pyrimme mahdollisimman hyvään ja laadukkaaseen säilörehusatoon. Niitä ei vain ole tullut ajateltua hiilensidonnan kannalta", hän sanoo.
Juuriston parempaan hiilensidontakykyyn on tilalla panostettu nyt monipuolistamalla nurmisiemenlajeja ja -lajikkeita. Tähän asti nurmi on ollut hyvin voimakkaasti timoteipohjaista, mutta rinnalle ovat tulleet myös nurmi- ja ruokonata sekä eri apiloita ja useampia timoteilajikkeita.
"Tavoitteena on viljellä niin matala- kuin syväjuurisia kasveja", Autio perustelee.
Etenkin apilat ja ruokonadat syväjuurisina kasveina vievät hiiltä syvemmälle maaperään ja ne parantavat myös pellon kasvukuntoa.
Nurmet halutaan pitää täystiheinä ja ne uudistetaan kolmen vuoden jälkeen suojaviljaan. Suojavilja korjataan pääsääntöisesti murskeviljaksi, mutta huonona rehuvuonna se tehdään säilörehuksi.
Säilörehusatoja Autiot korjaavat normaalisti kaksi, mutta huonona rehuvuonna kolme. Kun syksyt ovat menneet yhä myöhäisemmiksi, joudutaan usein ottamaan kolmas sato eli tekemään puhdistuskeräys.
"Viime syksynä voimakkaammin kasvaneet nurmet korjattiin kolmannen kerran, mutta lopulla alalla urakoitsija tasasi latvat murskaimella. Kokeilun lopputuloksen näkee sitten kasvun alkaessa keväällä", Mika sanoo.
Nurmen selviämistä muun muassa talvituhoista odotetaan muutenkin jännityksellä, sillä talvi oli poikkeuksellinen Kärsämäelläkin. Lunta oli selvästi tavallista vähemmän ja pellolla oli vuoroin vetistä ja jäistä.
Nurmi on niitetty jo ennen hiiliviljelykoulutustakin normaalia korkeampaan sänkeen eli noin 10–12-senttiseksi. Mikan mukaan ratkaisu on osoittautunut hyväksi, sillä nurmi lähtee nopeammin kasvamaan ja juuressa oleva, ravitsemukseltaan heikko kuivunut osa jää pois.
Kun kasvuun lähtö eli kasvin vihreissä osissa tapahtuva yhteyttäminen käynnistyy nopeammin, myös hiilensidonta käynnistyy nopeammin.
Nurmia ja säilörehua tutkitaan säännöllisesti lohkoilta otettavilta korjuuaikanäytteillä sekä neljästä siilosta vähintään kerran kuukaudessa otettavilla rehunäytteillä. Niiden mukaan ProAgrian neuvoja tekee tarvittaessa muutokset ruokintasuunnitelmaan.
"Säilörehun kuiva-ainesatoa emme ole tarkemmin punninneet, mutta se on noin 10 000 kiloa", Mika arvioi.
Rehualaa tilalla on hehtaari per lypsylehmä eli noin 70 hehtaaria. Vuonna 2016 valmistuneessa robottipihatossa on aperuokinta.
Appeen pääkomponentit ovat säilörehu, rypsirouhe, murskevilja sekä kivennäiset ja vitamiinit. Murskevilja riittää kylmäksi kaudeksi, mutta kesäksi se vaihtuu ostettuun kuivaviljaan. Appeen kuitupitoisuutta säädellään oljella ja kuivaheinällä.
Autiot eivät ole erityisesti säätäneet ruokintaa tai nurmiviljelyä hyödyntääkseen paremmin Valion uutta maidon rasva- ja valkuaispitoisuuden mukaista hinnoittelua.
"Olemme pyrkineet vaikuttamaan maidon pitoisuuksiin tekemällä hyvää säilörehua ja huolehtimalla hyvästä ruokinnasta. Sekä rasva- että valkuaispitoisuudet ovat olleet meillä aina hyvät", Paula korostaa.
Karjan energiakorjattu keskituotos (EKM) oli viime vuonna 11 284 kiloa. Karjasta noin neljännes on holsteinia ja loput ayrshirejä. Holsteinin EKM oli 11 900 ja ayrshiren 10 800 kiloa.
Vanhassa navetassa olevilla umpilehmillä ja nuorkarjalla on siemennysikäisiksi asti jo pihatto-olosuhteet. Ensi kesänä remontoidaan loputkin tilat pihatoksi.
"Hiehot ja umpilehmät ovat koko kesän laitumella ja niillä on mahdollisuus jaloitteluun talvellakin. Tarkoituksena on kokeilla nyt myös lypsylehmien laidunnusta", Paula sanoo.
