Atrian Risto Lahti ihmettelee Suomen myötäsukaisuutta Mercosur-sopimukselle: ”Ei poikkipuolista sanaa”
Risto Lahden mukaan esimerkiksi antibioottien ja hormonien käyttöä on vaikea valvoa jokaisesta Eurooppaan saapuvasta lihaerästä.
Suomi ei ole riittävästi arvioinut Mercosurin vaikutuksia, Atrian yhteiskuntasuhdejohtaja Risto Lahti kommentoi. Kuva: Jarkko SirkiäAtrian yhteiskuntasuhdejohtaja Risto Lahti ihmettelee, miten myötäsukaisesti Suomessa esimerkiksi tuottajajärjestö MTK suhtautuu vapaakauppasopimukseen, jota EU ja Mercosur-maat Brasilia, Argentiina, Paraguay ja Uruguay ovat neuvotelleet.
Lahti näkee, että sopimuksella on myös hyviä talousvaikutuksia tietyille toimialoille, mutta keskustelu sen haittavaikutuksista ja kompensoivista toimenpiteistä puuttuu hänen mukaansa kokonaan.
”Eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunnastakaan ei ole kuultu poikkipuolista sanaa eikä mitään esityksiä toimenpiteistä, joilla autetaan toimialoja, jotka joutuvat tämän sopimuksen myötä ongelmiin”, hän kummastelee.
”Eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunnastakaan ei ole kuultu poikkipuolista sanaa eikä mitään esityksiä toimenpiteistä, joilla autetaan toimialoja, jotka joutuvat tämän sopimuksen myötä ongelmiin.”
Mercosur-sopimus mahdollistaisi muun muassa naudan- ja siipikarjanlihan tuonnin kyseisistä maista tullivapaasti tietyin kiintiöin.
Lahden mukaan kilpailu liha-alalla kovenee, kun tuontia maista, joissa tuotantokustannukset ovat Suomea ja Eurooppaa alhaisemmat, avataan. Se heikentää eurooppalaisten lihantuotannon ja -jalostuksen kannattavuutta.
”Huolimatta siitä, että tässä on erinäisiä turvalausekkeita, niin riski on aito”, hän tähdentää.
Turvalausekkeiden avulla maataloustuotteiden tullivapaa tuonti voidaan keskeyttää, mikäli markkinahäiriöitä tulee. Lahden mukaan niillä ei ole mitään merkitystä lopputuloksen kannalta.
”Vaikka ne voivat hillitä tuonnin määrällistä kehitystä ja hintatasoa lyhyellä aikavälillä, olen varma että tullittomat kiintiöt tullaan lopulta käyttämään täysimääräisesti”, hän uskoo.
Lahti ei myöskään usko, että yksikään EU:n pohjoisista ”Mercosur-intoilijoista”, joihin Suomi hänen mukaansa lukeutuu, tulisi vaatimaan turvalausekkeen aktivoimista, koska se voisi aiheuttaa haittaa muille vientitoimialoille.
”Onneksi voimme luottaa ranskalaisiin, italialaisiin ja puolalaisiin kollegoihimme.”
MTK:n puheenjohtaja Tero Hemmilä sanoi perjantaina MT:lle pitävänsä todennäköisenä, että jotkut sektorit kohtaavat Mercosur-sopimuksen seurauksena nykyistä kovemman tuontipaineen.
”On ehdottoman tärkeää, että sopimuksen myötä tuontielintarvikkeiden tuotantomenetelmävaatimukset ovat EU-standardien tasolla”, Hemmilä totesi.
”On ehdottoman tärkeää, että sopimuksen myötä tuontielintarvikkeiden tuotantomenetelmävaatimukset ovat EU-standardien tasolla.”
Lahden mukaan vakuuttelut siitä, että tuontilihalta vaaditaan samat kriteerit kuin EU:ssa, on hyvä tavoite, mutta hän epäilee, että kriteerien noudattamista ei ole mahdollista valvoa riittävän tehokkaasti EU:ssa. Esimerkiksi antibioottien ja hormonien käyttöä on vaikea valvoa jokaisesta Eurooppaan saapuvasta lihaerästä.
Mercosur-sopimus voisi hänen mukaansa teoriassa avata uusia vientimahdollisuuksia myös liha-alalle, mutta hänen mielestään on vaikea kuvitella, että korkein tuotantokustannuksin tuotettu eurooppalainen liha kävisi kaupaksi Etelä-Amerikassa, jossa ostovoima on matalampi.
Sopimus vaikeuttaa erityisesti suomalaisen naudanlihan vientiä Keski-Eurooppaan, sillä halpatuonti EU:n ulkopuolelta painaa lihan hintaa väistämättä alaspäin.
”Kilpailun kiristyessä kotimaisen ja tuontilihan hintaero ei voi kasvaa liikaa, koska tällöin yhä suurempi osa jalostajista ja kuluttajista päätyy valitsemaan edullisempia tuontiraaka-aineita ja tuotteita.”
Lahden mukaan sopimus kiristää kilpailua myös Suomen kotimarkkinoilla, sillä esimerkiksi siipikarjanlihan tuonti Eurooppaan on kasvanut Ukrainan sodan alkamisen jälkeen.
”Kilpailun kiristyessä kotimaisen ja tuontilihan hintaero ei voi kasvaa liikaa, koska tällöin yhä suurempi osa jalostajista ja kuluttajista päätyy valitsemaan edullisempia tuontiraaka-aineita ja tuotteita”, hän toteaa.
Lahti mainitsee neljä keinoa, jolla Mercosur-sopimuksen ongelmia eurooppalaiselle lihantuotannolle voidaan taklata.
Hänen mukaansa seuraavaa yhteisen maatalouspolitiikan ohjelmakautta valmisteltaessa on huomioitava kauppasopimusten vaikutukset eri tuotantosuuntien kannattavuuteen ja kilpailutilanteeseen.
Toiseksi niille tuottajille, joita kilpailun kiristyminen koskee, on kohdennettava korotettuja investointiavustuksia.
Kolmanneksi alkuperämerkintöjä niin kaupoissa kuin ravintoloissa on tehostettava, jotta kuluttajat saavat tietoa ostopäätöksensä tueksi.
”On myös tärkeää lisätä Suomessa rajavalvontaa salmonellan osalta. Näin voimme varmistua siitä, että tuontiliha täyttää ne vaatimukset, joita myös kotimaiselta tuotannolta edellytetään”, hän lisää.
JUTTUA MUOKATTU 10.1. KLO 16.57: Risto Lahden mukaan on tärkeää lisätä Suomen rajoilla tapahtuvaa elintarvikkeiden valvontaa, ei EU:n rajoilla tapahtuvaa valvontaa, kuten jutun lopussa aiemmin luki. Salmonnellattomuus on Suomen vaatimus.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
