Kato ei pelota Suomen Viljavaa – Loviisan satamassa varaudutaan viennin kasvuun

Siinä se on, uusi tasovarasto, osoittaa Suomen Viljavan kiinteistöpäällikkö Timo Pihkala. Taustalla näkyvät sataman 1980-luvulla valmistuneet, täydessä käytössä olevat betonisiilot. Pihkalan vasemmalla puolella keltaisissa huomioliiveissä Loviisan sataman toimitusjohtaja Tiina Vepsäläinen. Kuva: Sanne Katainen

Vaikka maatiloilla tuskaillaan edelleen säiden vuoksi takkuilevaa puintikautta, satamissa varaudutaan jo viljan vientiin. Suomesta on tullut viime vuosina yhä suurempi viljan viejä.

Myös tänä vuonna vientiin riittää viljaa, uskoo Suomen Viljava Oy:n toimitusjohtaja Pasi Lähdetie.

"Kunhan sato vain saadaan korjattua, tämän vuoden sato on määrältään 'tavanomaisen normaali'", Lähdetie uskoo.

"Tähän mennessä analysoitujen erien laatu on ollut hyvä. Toki säiden vuoksi laaturiski on aina olemassa."

Jos vuosi olisi edennyt normaalisäissä, viljasatamassa olisi sesonki jo täydessä käynnissä. Tänä vuonna se on kuitenkin vasta alkamassa.

"Nyt toivotaan vain poutaa ja mielellään aurinkoista. Tuuli olisi vielä suuri plussa, jotta kasvustot kuivuisivat nopeasti."

Viljavan satamavarastojen kautta kulkee Lähdetien mukaan kolme neljäsosaa Suomen viljan tuonnista ja viennistä.

Sillä on käytössään kolme viljasatamaa: Loviisa, Rauma ja Naantali. Niistä Loviisa palvelee varsinkin Uudenmaan ja Kaakkois-Suomen viljantuotantoalueita.

Loviisassa Viljavalle on juuri valmistunut viljavaraston laajennus, jota se esitteli tiistaina lehdistölle.

Satamaan 1980-luvulla valmistuneen betonisiilovaraston rinnalle on nyt valmistunut kolme tasovarastoa, jotka on jaettavissa yhteensä kuuteen osastoon.

Uusien varastojen kapasiteetti on 40 000 tonnia. Yhdessä siilovaraston kanssa Viljavan varastokapasiteetti nousee Loviisan satamassa 100 000 tonniin, Lähdetie kertoo.

Uusista tasovarastoista kaksi on pituudeltaan 100 metriä ja yksi 90 metriä. Kaikkien leveys on 34 metriä, kertoo Viljavan kiinteistöpäällikkö Timo Pihkala.

Harjakorkeus varastoissa on noin 11 metriä, mutta viljaa niihin varastoidaan enimmillään seitsemän metrin kasoihin.

Lähdetien mukaan Loviisan varastokapasiteetin kasvattamista on suunniteltu hyvin pitkään. Satamaan on kaavailtu nyt toteutettujen tasovarastojen ohella niin betonisiiloja kuin terässiilojakin.

Siilo olisi toiminnallisesti tasovarastoa käytännöllisempi. Siiloon vilja pystytään siirtämään helposti kuljettimilla ja myös laivaus sujuu yhtä nopeasti. Tasovarastossa viljaa on siirrettävä kuorma-autoilla ja pyöräkuormaajilla, Lähdetie kertoo.

Vaa'an käänsi tasovarastojen suuntaan kaksi tekijää: hinta ja monikäyttöisyys.

Betonisiilon rakentaminen olisi tullut kolme kertaa kalliimmaksi kuin tasosiilojen rakentaminen. Tasovarastoja voidaan myös tarvittaessa ottaa muuhun käyttöön.

"Jos tulee pieni viljasato, tasovarastoa voidaan vuokrata esimerkiksi muiden biotaloustuotteiden varastointiin."

Loviisan satamalla on vakaa aikomukset kasvaa myös tulevaisuudessa. Siihen se on saanut leveämmät hartiat uudesta omistajasta.

Itä-Suomen tärkeimmästä viljasatamasta tuli osa Helsingin satamaa vuoden alusta.

Helsingin satama omistaa nyt Loviisan satamasta 60 prosenttia. Loppu on Loviisan kaupungin omistuksessa.

Vaikka Suomen satamajättiläinen ostikin markkinoilta pienen kilpailijansa, tarkoituksena ei ole ollut sen toiminnan lakkauttaminen. Päinvastoin, korostaa Loviisan sataman toimitusjohtaja Tiina Vepsäläinen.

Loviisan ja Helsingin satamat toimivat eri markkinoilla: Helsingin satamat ovat kappaletavara- ja matkustajasatamia, Loviisassa puolestaan käsitellään irtolastia.

"Helsingin satama saa Loviisan sataman avulla täydennettyä omaa palvelutarjontaansa."

Odotukset tulevaisuuden suhteen ovat Loviisassa korkealla, sillä sataman odotetaan saavan uutta nostetta biotalouden imussa.

"Biotalous tekee satamille hyvää, sillä se kasvattaa reippaasti satamien kautta kulkevia tavaravirtoja."

Viime vuonna Loviisassa käsiteltiin 600 000 tonnia tavaraa ja siellä vieraili 209 laivaa.

Vepsäläisen mukaan Loviisan satama sijaitsee ihanteellisessa paikassa liikennöinnin kannalta. Merelle johtaa lyhyt väylä, joka on yksinkertainen operoida.

"Se on lähes jäävapaa eikä siihen muodostu ahtojäitä."

Kuivan maan suunnassa puolestaan itään ja länteen johtava moottoritie ovat lähellä satamaa, ja alueella ei ole riesana ruuhkia.

"Myös ratayhteyttä Lahteen ollaan parantamassa."