Varmuusvarastojen puolittaminenalkaa pääsiäisen jälkeen
Viljan varmuusvarastoja ei ole vielä pienennetty. Vuonna 2013 valtioneuvosto päätti, että huoltovarmuuskeskuksen viljavarastot puolitetaan vuoden 2016 loppuun mennessä. Tämän jälkeen varastoissa säilytetään puolen vuoden kulutusta vastaava määrä.
Alkuperäisen suunnitelman mukaan varastojen purkaminen olisi aloitettu jo viime vuoden puolella, mutta viljamarkkinoiden heikko tilanne on siirtänyt kaupan aloittamista.
”Viljaa ei ole myyty vielä talven aikana. Kevään aikana on tarkoitus myydä pienehkö määrä, jolla testaamme järjestelmän toimivuutta. Tavoitteena on saada myyntiin yksi Panamax -luokan laivan volyymi”, valmiusasiamies Juha Mantila Huoltovarmuuskeskuksesta kertoo.
Ensimmäinen erä lähtee todennäköisesti pääsiäisen jälkeen ja siitä tiedotetaan lähempänä tarkemmin.
Varastot aiotaan puolittaa asetetun aikarajan puitteissa ensi vuoden loppuun mennessä.
”Huoltovarmuuskeskus toimii annetun tavoitepäätöksen mukaisesti, johon ei ole tullut muutoksia. Tällä tiedolla myynnit on saatava päätökseen vuoden 2016 loppuun mennessä.”
Mantila ei usko varastojen purkamisen vaikuttavan merkittävästi kotimaan hintatasoon. Hinnat määräytyvät maailmanmarkkinoilta.
”On odotettavaa, että vehnä on vientilaji tulevalla kaudella ilman huoltovarmuuskeskuksen purkumäärääkin. Valtaosa vehnän purkumäärästä vapautuu niin isoina kauppaerinä, että olettaisin sen menevän vientiin. Oletettavissa oleva viljamarkkina Suomessa on edellisten vuosien kaltainen, eli hintataso määräytyy kansainvälisten viljamarkkinoiden ohjaamana.”
”Hintatasoon en ennusta merkittävää vaikutusta, mutta logistinen ketju, erityisesti vientisatamat tulevat olemaan täystyöllistettyjä.”
Varastoja lisää
viljakaupalle
Mantila katsoo, että varastojen kokona puolen vuoden kulutusmäärä on riittävä.
”Viljavarastot ovat puolittamisen jälkeen vähintäänkin riittävät. Tulee muistaa, että 20 vuoden aikana varastointi kokonaisuutena on kasvanut ja erityisesti vehnän määrä markkinoilla on kasvanut.”
Siilojen siirtyminen varmuusvarastoista viljakauppiaiden käyttöön voi parantaa viljelijöidenkin asemaa.
”Vapauttamalla kriittistä varastokapasiteettia kaupalliselle viljalle kykenemme toivottavasti helpottamaan viljamarkkinoiden tilaa ja toimintaedellytyksiä tulevaisuudessa. Tämä on etu kotimaisen viljaketjun kannalta.”
Myös siemenviljan varmuusvarastot puolitetaan. Varastossa pidetään vuoden 2016 jälkeen vain sertifioitua siementä, kun tähän saakka on varastoitu myös lajikkeellista viljaa.
Varmuusvarastoissa säilytettävä siemenmäärä on suhteutettu sertifioidun siemenen käyttömäärään.
Suomessa kylvetään noin 30 prosenttia sertifioidulla siemenellä ja 70 prosenttia tilan omalla siemenellä. Siten varmuusvarastoissa olevalla kylvösiemenellä voidaan kylvää 10–15 prosenttia Suomen viljelyalasta.
”On selvää, että kylvösiemenhuollon turvaamiseen tarvitaan muitakin toimia kuin sertifioidun siemenen varmuusvarasto. Erityisesti, jos on peräkkäisiä katovuosia”, Mantila sanoo.
Kysymykseen tulee esimerkiksi itävyysrajan laskeminen tai muut lakimuutokset sekä tilan oman siemenen normaalia parempi kunnostaminen ja peittaus.
Mantila toteaa, että varastot yksin eivät tee autuaaksi, mutta niillä ostetaan ongelmatilanteissa aikaa.
Siemenvarastoja on tarvittu aika ajoin, viimeksi vuonna 2013. Viljavarastoja ei ole tarvinnut ottaa käyttöön.
TUURE KIVIRANTA
Varmuus-
varastoissa
säilytettävä
siemenmäärä on suhteutettu serti-
fioidun siemenen
käyttömäärään.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
