
Vasikkamarkkinat kääntyivät pulasta tarjontavoittoisiksi
Ternivasikoiden noutoikä maitotiloilta jatkokasvatukseen on kasvanut keskimäärin 2-3 päivää. Naudanlihan kulutuksen ennustetaan laskevan tänä vuonna noin neljä prosenttia.
Välitykseen lähtevät vasikat on noudettu Mauri (vas.) ja Harri Penttilän maitotilalta Vesilahdelta syksyn aikana suunnitelmien mukaan. Kuva: Rami MarjamäkiKysyntävoittoisena suunnilleen viimeiset kolme vuotta pysynyt kotimaan vasikkamarkkina on kääntynyt viime aikoina tarjontavoittoiseksi.
”Pula vasikoista on taakse jäänyttä elämää”, toteaa asiakasvastaava Timo Hietanen Snellmanilta.
Tilanne näkyy käytännössä tiloilla niin, että ternivasikat noudetaan maitotiloilta lihakarjakasvattamoihin 2–3 päivää vanhempina kuin viime keväänä, kertoo HKScanin Suomen eläinten hankinnasta vastaava johtaja Veli-Matti Jäppilä.
”Vasikat liikkuvat, mutta noutoajat ovat nyt pidempiä kuin mihin vasikkapulan aikaan on totuttu. Vasikkapulan aikaan vasikoiden välitysikäkin laski varsin alas”, toteaa myös Atrian Nautasuomen johtaja Sinikka Hassinen.
”Ihan sitä tahtia ei pystytä noutamaan, mitä haluttaisiin”, Hietanen kertoo myös.
Hänen mukaansa tilanteen hallitsemiseksi on tehty kovasti töitä.
”Ja edistyttykin ollaan. Jos näin jatkuu, pärjäämme hyvin. Mutta tiedostamme myös, että maailma on muuttunut niin, että kukaan ei tiedä, mikä tilanne on vaikkapa vuoden lopussa.”
Vasikkamarkkinan muutoksen taustalla on se, että kasvatuspaikat lihanautatiloilla ovat vähentyneet nopeammin kuin valtakunnan vasikat, kertoo Hassinen.
Kahtena viime vuonna kasvatuspaikkoihin ei ole investoitu, mutta tuotannosta luopumista on tapahtunut sekä luontaisen kehityksen että kustannuskriisin myötä.
”Riskinä on, että tästä syntyy pidempiaikainen rakenteellinen ongelma jos muissa tuotantosuunnissa on mahdollista tehdä tuettuja investointeja, mutta ei kasvatuspaikkoihin”, Hassinen miettii.
Teurastuksissa on tällä hetkellä lihatalojen mukaan lievää ruuhkaa ja pakkasvarastoissa on paljon lihaa.
Naudanlihan kulutus on alkuvuoden aikana laskenut. Kantarin ennusteen mukaan koko vuoden kulutus jää noin 4–5 prosenttia alemmaksi kuin vuosi sitten.
”Varmaan kaikki teurastavat hieman vähemmän kuin viime syksynä”, arvioi Jäppilä.
Naudanlihan tuottaja Janne Mäkeläinen Loimaalta kuvailee syksyn lievää teurasruuhkaa normaaliksi.
”Joka syksy on samanlainen tilanne, ei tämä tunnu mitenkään poikkeukselliselta.”
Ternivasikat tulevat nyt tilalle aiempaa nopeammin ja hieman vanhempina, kuin viime vuosina.
”Tilanne on muuttunut noin puolessa vuodessa päälaelleen siitä, mitä se jokusen vuoden oli.”
Hän uskoo, että kotimaiselle naudalle riittää kuluttajia jatkossakin, mutta ostovoiman heikentyminen huolestuttaa.
”Sitä hintaa ei varmaan tulla lihasta saamaan, mikä tarvittaisiin. Tuotanto tippuu automaattisesti, kun tilat vähenevät ja ruhot pienenevät ruokintasäästöjen myötä.”
Maitotiloilla vasikkaruuhkaa ei toistaiseksi ainakaan juuri näy, kertoo MTK:n maitovaliokunnan joensuulainen puheenjohtaja Asko Miettinen.
”Varmaan tässä on alueellisia eroja. Ehkä Pohjanmaalla ja Pohjois-Pohjanmaalla on erilainen tilanne.”
Eteläisellä alueella vasikat liikkuvat hyvin, kertoo myös MTK:n maitovaltuuskunnan puheenjohtaja Mauri Penttilä.
”Juuri eilen meiltä haettiin vasikoita, ja kuljettaja kertoi ternivasikoiden liikkuvan hyvin.”
Miettinen pelkää, että tilanne voi syksyn mittaan kehittyä huonompaan suuntaan, kun teurastamojen pakkasvarastot täyttyvät.
”Myös maitotiloja lopettaa syksyn mittaan, mikä lisää teurasmääriä. Ternivasikoiden hakua voi vielä joutua odottamaan kuukaudenkin”, Miettinen ennakoi.
Teuraskasvatukseen lähtevien hiehovasikoiden tilanne ketjussa on huolestuttava, koska hiehojen tuotantotuki on heikompi kuin sonneilla. Ensi vuonna hiehon kasvatuksessa ei ole myöskään valittavissa eläintenhyvinvointikorvauksen toimenpidettä. Näistä syistä hiehovasikat eivät ole kovin haluttuja jatkokasvatukseen.
”Voi olla, että ne odottavat joillain tiloilla jo nyt sonneja pidempään”, Miettinen pohtii.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat








